Lotta Svärd oli aikanaan poikkeuksellisen suuri naisten aseeton maanpuolustusjärjestö – talvisodan jälkeen siihen liityttiin kaikista yhteiskuntaluokista

– Lotta Svärd -järjestön suurin merkitys oli mielestäni se, että naiset saivat mahdollisuuden ottaa isomman roolin yhteiskuntavastuusta, sanoo Lotta Svärd Säätiön viestintäpäällikkö Miia-Susanna Koski.

Tämän mahdollisuuden takasi hänen mukaansa järjestön jäsenilleen antama koulutus, etenkin koulutus suoraan johtotehtäviin.

– Lottajärjestön toiminta oli tasa-arvoistavaa, Koski sanoo.

Valtakunnallinen Lotta Svärd -järjestö perustettiin vuonna 1921. Enimmillään siihen kuului noin 240 000 lottaa, joista 50 000 oli pikkulottia.

Jatkosodassa toimenkuva laajeni teknisiin tehtäviin

Lotista puhuttaessa katse kääntyy pääosin sota-aikaan, mutta Koski haluaa nostaa esille myös järjestön rauhanajan toimintaa. 1920-luvulla toiminta keskittyi suojeluskuntien avustamiseen.

– Mutta Suomen ajauduttua lamaan 1930-luvun alussa lottien huolto- ja avustustyö lähti hyvin voimakkaasti laajenemaan, Koski kertoo.

Lama-ajan Suomessa lottien avustamisen kohteeksi tulivat myös heikompiosaiset.

Lotta Svärdin toiminnassa jäsenien koulutus oli alusta lähtien tärkeässä roolissa.

– Ajatus oli, että kaikki saisivat samanlaiset valmiudet toimia. Ensiksi oli pelkästään muonitus- ja lääkintäkursseja, mutta jo 1930-luvulla ruvettiin lottia kouluttamaan myös ilmavalvontaan ja varushuoltoon. Kurssien kirjo laajeni tosi paljon.

Kun jatkosodan aikana miehistöstä alkoi olla pulaa, niin lottia ohjattiin yhä enemmän muun muassa kartanpiirtotehtäviin ja muihin teknisiin tehtäviin. Näin vapautui miehiä rintamalle.

Sota-aikana lotat toimivat muun muassa muonitustehtävissä, sotasairaaloissa ja kaatuneiden evakuoimiskeskuksissa.Lotat pystyivät toimimaan tehokkaasti ja organisoidusti talvi- ja jatkosodan aikana Kosken mukaan juuri siksi, että he olivat rauhanaikana luoneet organisaation ja kouluttaneet jäsenistönsä.

Järjestöön liittyi talvisodan jälkeen naisia kaikista yhteiskuntaluokista

Lotta Svärd ei Kosken mukaan ollut poliittinen järjestö, mutta alkuaikoina se nojasi porvarillisiin arvoihin. Tämä näkyy vaikkapa lottien omien lehtien kysymys ja vastaus -palstoilta.

– Siellä nuori nainen kysyy, sopiiko mennä työväentalolle juhlimaan. Vastaus oli, että ei sovi lotan mennä työväentalolle, Koski kertoo.Talvisodan sytyttyä aatteelliset näkökulmat lientyivät, ja sen jälkeen lottiin liittyi naisia kaikista yhteiskuntaluokista ja kaikenlaisia aatteita kannattavia naisia.

– Vuonna 1940 Suomen Sosialidemokraattinen Työläisnaisliitto sopi Lottajärjestön kanssa, että näihin järjestöihin sopii liittyä ristiin, Koski sanoo.