Löikö ruotsalaisurheilija Kristian Pullin EM-finaalissa epäreilusti? Valmentajalta huomiota herättävä kommentti – nyt puhuu Tommi Evilä

Nike mullisti 2010-luvun loppupuolella jo pitkien matkojen juoksua uusilla Vaporfly- ja Alphafly-kengillään. Kyseisten kenkien pohjalliset sisältävät hiilikuitulevyjä, ja paksu mutta kevyt välipohja palauttaa enemmän energiaa kuin tavalliset juoksukengät. Pohjan on luonnehdittu toimivan jousen tavoin ja auttavan näin juoksijaa eteenpäin.

Brittilehti The Telegraph kertoo Niken hakevan "superkenkäteknologialla" kasvua nyt pituushypystä. Nike on kehittänyt lajiin uuden prototyyppikengän, joka oli puolitoista viikkoa sitten EM-hallikisoissa Ruotsin Thobias Montlerin ja Belgian Nafissatou Thiamin käytössä. Kumpikin laittoi ennätyslukemiaan uusiksi.

Uusilla kengillä ensi kertaa kisannut Montler paransi ennätystään pituusfinaalissa yhdeksällä sentillä ja teki uuden Ruotsin halliennätyksen lukemin 831, kun taas Thiam teki uuden sisäennätyksensä viisiottelun pituushypyssä tuloksella 660 ja voitti lopulta viisiottelun Euroopan mestaruuden.

Montlerin ja Thiamin alla oli uuden teknologian Nike LJ Elite -kengät, joiden käytön kansainvälinen yleisurheiluliitto World Athletics hyväksyi 13. helmikuuta. Kyseisten hyppypiikkarien pohjien etuosa koostuu oranssista päällysteestä, ja kantapää on neliskanttinen eikä pyöreä, kuten yleensä. Nämä kengät eivät ole toistaiseksi laajemmin urheilijoiden käytössä.

Taustalla on se, että World Athletics sallii prototyyppikengille 12 kuukauden "kehitysjakson" eli karenssiajan, kunhan kengät toimitetaan WA:n tarkastettavaksi ja se toteaa ne hyväksytyiksi. Prototyyppikengät voivat näin olla 12 kuukauden kehitysjakson ajan saatavilla vain rajatulle joukolle urheilijoita. Prototyyppikenkiä saa käyttää kaikissa kansainvälisissä kilpailuissa olympialaisia ja MM-kisoja lukuun ottamatta – kyseisissä kisoissa kenkien on oltava kaikkien saatavilla.

"Saivatko kengät hänet hyppäämään pidemmälle?"

Montlerin EM-hopeamenestyksen tekee entistä mielenkiintoisemmaksi hänen valmentajansa Yannick Tregaron kommentit.

– On hankalaa, kun en todella tiedä, saivatko kengät hänet hyppäämään pidemmälle vai johtuiko se siitä, että me saimme hänet huippukuntoon, Tregaro sanoi ruotsalaislehti Expressenin mukaan.

Tregaro sanoi, että voi tämän myötä myös olla, että ruotsalaisen Michel Tornéuksen halliennätys 830 on parempi suoritus kuin Montlerin nyt prototyyppikengillään hyppäämä 831.

Suomalainen moukarinheittäjä Fredrik Fröberg puolestaan pohti blogissaan, saiko Montler EM-finaalissa esimerkiksi hänelle seitsemällä sentillä taipuneeseen Kristian Pulliin nähden epäreilun materiaaliedun, joka auttoi ruotsalaista hyppäämään pidemmälle.

"Pienetkin asiat nousevat arvoon arvaamattomaan"

Otetaan soitto C Moren asiantuntijalle, takavuosien pituushyppytähdelle Tommi Evilälle.

Evilä perkaa tapausta laaja-alaisesti ja toteaa kenkien olevan yksi osa palapeliä, joilla haetaan lisämarginaaleja tiukassa kilpailussa.

– Kilpaurheilussa pyritään koko ajan kohti paremmuutta. Kaikki etu pyritään ottamaan, ja taistelussa sadasosista ja senteistä pienetkin asiat nousevat arvoon arvaamattomaan. Kyse on harjoittelusta ja oikein elämisestä, mutta myös välineistä tänä päivänä, Evilä sanoo.

Urheilijat saavat tiimeineen tehdä ratkaisuja sen pohjalta, mitä World Athletics valvovana elimenä mahdollistaa. Reiluudesta voi kukin olla mitä mieltä tahansa, mutta Montler toimi sääntöjen mukaan.

– Kenkä on siellä listalla prototyyppinä ja sillä on saanut kilpailla. Nike on nähnyt vaivaa ja pistänyt tuohon paukkuja, ja World Athletics katsoo, että kenttä on jotakuinkin kaikille oikeudenmukainen.

Ulkoapäin prototyyppikenkien vaikutusta on vaikea arvioida. EM-hallikisoissa nopealla Mondo-pinnoitteella tehtailtiin ylipäätään kovia tuloksia, ja Evilä sanoo, ettei hänkään tiedä, mitä Montlerin ja Thiamin käyttämien Niken tossujen sisällä on.

– Onko esimerkiksi samanlaisia hiilikuitulevyjä kuin ratakengissä? Mikäli sama hiilikuituteknologia on välissä, sillä on myös merkityksensä. Viime kaudella Jakob Ingebrigtsen veti sellaisilla ja Sifan Hassan juoksi tosi kovia tuloksia.

– Jos parametrien mukaan on tietynlainen paksuus, jää paljon tyhjiä kohtia, joita kenkävalmistajat voivat oman näkemyksensä mukaan täyttää. Se avaa peliä erilaisille sisärakennelmille.

Kaiken ydin

Evilä korostaa, että eri urheilijoille erilaiset kengät ovat optimaalisia. Vaikka Nike olisi kehittänyt pituushyppyyn "superkengän", vaaditaan myös urheilija, joka oppii hallitsemaan sen ja saa sillä itsestään parhaan irti.

– Vaikka on uusinta uutta, niin jos se ei palvele sinua ja sinun tapaasi liikkua, et saa mitään hyötyä irti. Vau-efekti voi olla ulkoisesti, mutta et välttämättä saa itse suoritukseen mitään, mikä on kaiken ydin.

Evilän omat kengät tehtiin aina juuri hänen jaloilleen sopiviksi.

– Se oli minulle äärimmäisen iso hyöty. Jokaisen jalka on erilainen ja voi olla rakenteellisia vikoja.

Eikä yhtälö ole muutenkaan yksinkertainen.

– Harjoituskenkinä hiilikuitulevylliset kengät eivät ole parhaasta päästä, koska ne ovat äärimmäisen rankat keholle. Kisakenkänä ne varmasti toimivat.

Huippukunnossa

Evilä on yhtä kaikki sitä mieltä, että Thobias Montler oli joka tapauksessa huippukunnossa – yksin supertossuilla ei pitkälle ponkaistaisi. Montlerin valmentaja Tregarokin huomautti, että ruotsalainen oli hypännyt aiemmin vastaava pitkälle muillakin kengillä.

– Oli hän sitten astunut lankun yli tai sen taakse, hän on hypännyt samoja pituuksia kuin näillä kengillä, vaikkakaan niitä ei ole aiemmin hyväksytty, Tregaro sanoi.

Evilä huomioi Montlerin olleen jo pitkään huippuhyppääjä. Ulkona hänen ennätyksensä on 822 vuodelta 2019, ja samana vuonna hän leiskautti tilastokelvottomassa 2,4 sekuntimetrin myötätuulessa 843.

– Fakta oli se, että kaveri oli ehdottoman huippukuntoinen. Hän oli hypännyt hallikaudella useamman kerran yli kahdeksan metrin ja oli ajoittanut kuntonsa hyvin EM-kisoihin.

Evilä huomauttaa lisäksi, että EM-kultaa tuloksella 835 hypännyt Kreikan Miltiadis Tentoglou ja pronssia halli-SE:llä ottanut Kristian Pulli olivat Adidaksen miehiä, minkä perusteella Adidaksen voisi heittää olleen kisan paras merkki.

"Ovatko muut olleet yhtä aktiivisia?"

Peli kestävyysjuoksun jalkinekilpailussa on tasaantunut Niken uusilla jalkineilla alkuun saaman edun jälkeen, kun muutkin kenkävalmistajat ovat alkaneet saada vastaavia tossuja käyttöön. Jos Nike saakin nyt luotua kilpailuetua myös pituushyppykengillä, Evilä arvioi, että muut kirivät myös tasoihin.

– Teknologinen kilpailu menee tässäkin niin, että joku menee ensin, saa hetken aikaa sillä hyödyn, minkä jälkeen myöhemmin kaikki muutkin kenkävalmistajat tuottavat samankaltaisia jalkineita.  

– Mutta ovatko muut kenkävalmistajat olleet yhtä aktiivisia suunnitteluhommassa kuin Nike?

Evilä katsoo välinekehityksenkin kuuluvan yleisurheiluun siinä missä ratojen pinnoitteet ovat vuosikymmenten saatossa parantuneet. Hän näkee tosin suuntauksessa samaa kuin uinnissa, jossa uimapukukehityksessä mentiin jo ääripäähän ja palattiin sen jälkeen taaksepäin.

– Tässäkin voi olla, että haetaan pelisäännöt. Ne löytyvät välinevalmistajien ja sääntöjä valvovien viranomaisten välillä. Katsotaan, minkä verran on liikkumatilaa, ja tämä varioituu sen jälkeen johonkin. Voi olla, että ollaan hetki toisessa ääripäässä ja palataan sitten keskemmälle, Evilä analysoi.