Lohturuoka on monelle tuttu käsite. Stressaantuneena ja pahalla tuulella ollessaan tulee usein mässäiltyä ja jälkeenpäin huono omatunto vaivaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan lohturuoasta ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan.
Niille, jotka turvautuvat lohturuokaan pahalla tuulella ollessaan, on luvassa helpottavia uutisia. Tuoreen tutkimuksen mukaan napostelu stressaantuneena ei nimittäin välttämättä olekaan paha tapa. Tämä johtuu siitä, että herkuttelu tasoittuu onnellisimpina aikoina, jolloin syödään vähemmän.
Tutkijoiden mukaan ne, jotka eivät syö lohtuun, herkuttelevat puolestaan silloin, kun heillä on hyvä olo. Saksalaisen Konstanzin yliopiston psykologin Gudrun Sproesserin mukaan ruokaa sekä lohtuun että hyvään oloon syövillä on kummallakin heikko kohtansa, mitä ruokaan tulee. Syömismallit vain ovat erilaiset heidän reagoidessaan positiivisiin ja negatiivisiin tilanteisiin.
Testi paljasti eroavaisuudet
Sproesserin tiimi kysyi ensin vapaaehtoisilta osallistujilta, ovatko he lohtusyöjiä. Tämän jälkeen heille annettiin stressitesti, jossa heidän piti tehdä itsestään video, jonka kerrottiin päätyvän tuntemattomien arvioitavaksi.
Yhdelle ryhmälle sanottiin, että heidän videonsa oli hylätty, ja osallistujat luonnollisesti stressaantuivat. Toiselle ryhmälle sanottiin, että heidän videonsa oli hyväksytty ja he ilahtuivat. Kontrolliryhmälle kerrottiin, että kokeilu oli peruttu, joten heidän tunteensa olivat neutraalit. Tämän jälkeen kaikki ryhmät saivat maistella jäätelöä ja tutkijat seurasivat, millaisia määriä he söivät.
Hylättyjen ryhmästä lohtusyöjät söivät enemmän kuin neutraali ryhmä ja iloonsa syövät söivät vähiten. Keskimäärin lohtusyöjät söivät 120 kilokaloria enemmän kuin iloonsa syövät.