Keneltäkään kysymättä lisärakennus tontille, kunhan se on alle 30-neliöinen? Ihan näin yksinkertaista se ei ole, vaikka rakentamislaki höllentyikin.
Uudistuneen rakentamislain ennakoidaan innostavan suomalaisia lisärakennuksen hankkimiseen tontilleen. Vuoden alussa voimaan tullut laki kevensi säätelyä. Ympäristöministeriön mukaan laki sujuvoittaa rakentamista sekä edistää päästövähennyksiä ja kiertotaloutta.
Omalle tontilleen voi lähtökohtaisesti nyt rakentaa alle 30 neliön rakennuksen ilman rakennuslupaa. Asia ei kuitenkaan Vapaa-ajan asukkaiden liiton mukaan läheskään näin yksiselitteinen.
– Rakentajalle on jäänyt liuta velvollisuuksia lakimuutoksen jälkeenkin, toteaa liiton puheenjohtaja Tapio Tervo.
Lisärakennuksen perustamista pitää kunnolla valmistella ja suunnitella.
– Vaikka ensimmäisessä vaiheessa kukaan ei tulisikaan kysymään rakennuspiirustuksia tai vastaavia, ne pitää olla. Niitä saatetaan tarvita esimerkiksi vastuukysymyksissä, jos rakennukselle tapahtuukin jotakin ikävää.
Lue myös: Oliver ja Helena ostivat unelmiensa saaren Suomesta pilkkahintaan
Tutustu tarkoin kaavaan
Rakentajan on oltava perillä siitä, millainen kaavoitus tontilla on.
– On olemassa asemakaavoja, ranta-asemakaavoja ja kaavattomia tontteja. Kaavat määrittävät muun muassa sen, onko tontilla lainkaan rakennusoikeutta. Jos rakennusoikeutta ei ole, ei myöskään lisärakennusta saa tehdä, sanoo Vapaa-ajan asukkaiden liiton Tapio Tervo.
Kaava määrittelee, mitä ja minkä verran tontille saa rakentaa.
Vaikka rakennus olisikin vain 20-neliöinen, mutta se on varustettu täydellisellä keittiöllä, tilanne muuttuu. Keittiöllä varustettu rakennus katsotaan asuinrakennukseksi, johon tarvitaan rakennuslupa.