Linja-autonkuljettaja Lasse Ainasoja sai otsalohkorappeumadiagnoosin 58-vuotiaana. Itse hän ei havahtunut arjessa esiintyviin ongelmiin. Lääkäriin patistivat työkaverit, jotka huomauttivat hänen kysyvän samoja asioita useita kertoja.
Kun työikäisen muisti pettää, sairastunut ei aina itsekään sitä tiedosta. Unohdukset menevät arjen kuormittavuuden piikkiin, kuten linja-autonkuljettaja Lasse Ainasoja ajatteli. Hän unohti tuttuun risteykseen tullessaan kääntymissunnan, mutta keksi kysyä neuvoa matkustajilta.
– Sanoin, että olen reitillä tuuraajana ja matkustajat neuvoivat kumpaan suuntaan pitää kääntyä. En ymmärtänyt olevani muistisairas vaikka tilanne toistui päivittäin, Ainasoja kertoo.
Ainasojan kaltaisia työikäisiä alle 65-vuotiaita muistisairaita on Suomessa noin 7 000. Työikäisillä yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti ja otsa-ohimolohkorappeuma. Muita syitä ovat aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat ja harvinaiset sairaudet. Runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö on joka kymmenennen työikäisen muistisairauden takana.
Työura päättyi diagnoosiin
Ainasoja sai otsalohkorappeumadiagnoosin 58-vuotiaana. Itse hän ei havahtunut arjessa esiintyviin ongelmiin. Lääkäriin patistivat työkaverit, jotka huomauttivat Ainasojan kysyvän samoja asioita useita kertoja. Kotona vaimo Pirjo Ainasoja oli huomannut miehen käytöksessä muutoksia jo pidemmän aikaa ja lopulta Lassen eväät löytyivät toistuvasti homehtuneena repusta. Lääkärikäyntiä ei voinut enää lykätä.
– Olin laihtunut kahdeksan kiloa, kun vihdoin menin neurologin vastaanotolle. Muistisairas unohtaa syödä. Sairaus eteni rajusti, ja lopulta etsittiin jopa syövän mahdollisuutta, kun painoa oli pudonnut jo kuusitoista kiloa.
Ainasojasta tuli muistisairas työkyvyttömyyseläkeläinen, ja kolmenkymmenen vuoden työura linja-autonkuljettana päättyi kuin seinään.
Työikäisten muistisairaiden jatkaminen työelämässä ei Suomessa tällä hetkellä juurikaan toteudu. Työnantajat pelkäävät vastuukysymyksiä ja moni muistisairas haluaa lopettaa heti, vaikka edellytyksiä kevennettyyn työelämään olisi.
Ainasojalle diagnoosin saaminen oli lopulta helpotus. Enää ei tarvinnut keksiä keinoja peittää unohduksia. Helpotuksen mukana tuli kuitenkin myös suru. Ammattiautoilijalle kuorma- ja linja-autokortin menettäminen oli vaikea asia. Iso osa identiteettiä otettiin pois kortin mukana. Kolme vuotta diagnoosin jälkeen Ainasoja ajaa edelleen yksityisautoa, mutta ajokohteissa on luotettava navigaattorin apuun.
Työikäisen muistisairaus muuttaa myös puolison arjen
Pirjo Ainasoja jäi viime kesänä kokopäiväiseksi omaishoitajaksi, mutta haaveilee vielä työelämään paluusta, mikäli puolisolle löytyy sopivaa tukea arjen asiointiin. Omaishoitajaksi siirtyminen on tuonut ison loven pariskunnan talouteen.
Ainasojien parisuhteessa roolit ovat muuttuneet Lassen sairauden myötä. Ennen aktiivisesti liikkunnut ja paljon reissannut Lasse tarvitsee nyt Pirjon apua arkeensa.
– Lassen arjen päivärytmi on täysin minun vastuullani. Ateriat, lääkkeet, aktivointi, kaikki. Minun tehtäväni on tuupata Lassea liikkeelle, ettei hän jää vain kotiin seinien sisälle. Lenkkeilemme paljon, käymme museoissa ja seurakunnan tapahtumissa, Pirjo mainitsee arjen aktiviteeteistä.
Hakeudu tutkimuksiin ajoissa
Lasse Ainasoja toimii Muistiliiton muistiaktiivina. Hän haluaa jakaa tarinaansa, jotta tietoisuus työikäisten muistisairauksista tavoittaisi ne, joiden olisi hyvä hakeutua testeihin.
– Haluan tuoda lohtua ihmisille, jotka eivät vielä tajua olevansa muistisairaita. Näyttää esimerkkiä, että hoitoon kannattaa hakeutua hyvissä ajoin. Muistisairaus muuttaa ihmistä, ja esimerkiksi pitkään jatkuneen ongelmakäyttäytymisen takana voi olla muistisairaus, eikä ihmisen ilkikurisuus tai pahuus.