Mainos

Lihavuus uhkaa suomalaislasten terveyttä – hoitokeinot tiedetään, mutta niitä ei toteuteta

15:12

Suomalaisia lapsia ja nuoria uhkaavat ylipainon vaaralliset sivuseuraukset, mutta mitä asialle voidaan tehdä? Lapsuuden lihavuuden syistä sekä niihin puuttumisista Huomenta Suomessa perjantaina keskustelivat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen sekä THL:n erikoistutkija Annamari Linqvist.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreiden tilastojen mukaan joka neljäs suomalainen lapsi on ylipainoinen. Pulskista lapsista kasvaa usein pulskia aikuisia, ja ylipaino on yhdistetty moniin eri vakaviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä joihinkin syöpiin. Mikä siis avuksi lasten- ja nuorten ylipainoon?

Suurin rukattava asia löytyy suomalaislasten lautasilta. Vähäenergisiä ja terveellisiä kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään niukasti. Se johtaa siihen, että ruoka on hyvin energiatiheää ja näin ollen myös herkästi lihottavaa, kertoo Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen. Terveyttä uhkaava trendi on myös ruokavalion välipalaistuminen. Pääaterioiden ulkopuolella juodaan energiapitoisia juomia ja syödään energiapitoisia ruokia.

– Meidän pitäisi saada lasten ja nuorten ja koko väestön ruokailusuositukset toteutumaan, Lyytikäinen sanoo.

Kouluikäisten terveellisen ravitsemuksen perusta ovat lautasmalli, säännöllinen ateriarytmi ja terveelliset välipalat, linjaa THL. Suositusten vastaiset huonot ruokailutavat näkyvät jo lapsuudessa.

– Jo varhaislapsuudessa ja teini-iässä tunnistetaan kansantautien vaaratekijöitä, kuten korkeita verenpaineita, korkeita rasva-arvoja ja korkeita sokeriarvoja. Tämä on todella huolestuttava kehitys, Lyytikäinen sanoo.

Toimia koko yhteiskunnalta

Kunnilla ja kaupungeilla on suuri merkitys siinä, millaisia terveydenedistämishankkeita on tarjolla. THL:n erikoistutkija Annamari Linqvist kertoo, että viimeisen viiden vuoden lasten ja nuorten pulskistuminen ei ole sen enempää lisääntynyt kuin vähentynytkään.

– Tulokset osoittavat, että toimenpiteet ja resurssit eivät ole riittäviä. Meillä on varsin hyviä suosituksia, miten pitäisi syödä ja liikkua, Linqvist sanoo.

– Jotta saataisiin suositukset käyttöön, tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä ja tahtoa.

Mukaan lihavuustalkoisiin täytyy saada koko yhteiskunta päiväkodeista, kouluista ja perheistä kuntiin ja kaupunkeihin. Myös esimerkiksi verotuksella pystyttäisiin ohjaamaan ihmisten kulutusta terveellisimpiin tuotteisiin. Verotus voisi myös kannustaa elintarviketeollisuutta tuottamaan terveellisiä tuotteita.

Kaupalla ja teollisuudella on hirveän suuri rooli siinä, minkälaisia tuotteita tuotetaan lapsille ja lapsiperheille, Lyytikäinen sanoo.

Entä mistä johtuvat alueelliset ja sukupuolten väliset erot lasten ja nuorten ylipainossa? Katso koko haastattelu videolta.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja