THL: Lasten ja nuorten ylipaino on edelleen yleistä – näin perheitä voitaisiin tukea

Suomalaisten 2–16-vuotiaiden ylipaino ja lihavuus ovat edelleen liian yleinen ongelma, käy ilmi THL:n tuoreesta tutkimuksesta. 

– Tutkimus perustuu lapsille ja nuorille neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa suoritettujen terveystarkastusten pituus- ja painotietoihin, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki Huomenta Suomessa.

Lue myös: Kouluterveyskysely paljasti: Arjen aamupalat ja lounaat jäävät yhä useammalta väliin

Vuoden 2022 tilastoista käy ilmi, että pojista 27 prosentilla ja tytöistä 18 prosentilla on ylipainoa tai lihavuutta.

– Se miksi pojilla on useammin ylipainoa kuin tytöillä, voi selittyä liikunta- ja ruokailutottumusten eroilla, mutta myös geeniperimä voi vaikuttaa asiaan. 

Yllä olevalta videolla kerrotaan, millaisia vaikutuksia ylipainolla on lapsen ja nuoren terveydelle.

Lue myös: 10-vuotias toi 600 gramman ylipainostaan hälytysviestin koululta – Ville-isä: "Iski aikamoinen raivo"

Pientä parannusta nähtävissä

Vaikka lasten ylipaino ja lihavuus ovat edelleen toimia vaativa ongelma Suomessa, on positiivistakin kehitystä jo tapahtunut.

Toissavuodesta alkaen ylipaino ja lihavuus eivät ole lisääntyneet vaan pysyneet samalla tasolla.

– Viime vuoden tuloksia tarkasteltaessa näyttää, että ylipaino ja lihavuus olisivat jopa vähentyneet yhdellä prosenttiyksiköllä, mutta en puhuisi vielä laskusuunnasta, Mäki sanoo.

– Seuraavat vuodet ja tilastot kertovat, lähteekö trendi laskusuuntaan, mutta jos tarkastellaan pidemmän ajan trendiä, niin lasten ja nuorten ylipaino on kaksin- tai kolminkertaistunut 1970–80-luvulta tähän päivään.

Helppoja leikkejä lapsille – ilman älylaitteita! Juttu jatkuu videon alla.

Lue myös: Moni teini saa jopa 237 ilmoitusta puhelimiinsa joka päivä, kertoo yhdysvaltalaisraportti: "Häiriötekijä elämässä"

Yhteiskunnan tuettava lapsiperheitä

Mäki kertoo, että lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi on tehty jo paljon töitä valtakunnan, alueiden ja kuntien tasolla.

– Kouluissa ja päiväkodeissa on kehitetty pihoja ja lasten päivärytmiä niin, että lapset liikkuisivat enemmän. Lisäksi on keskitytty lasten ruokaympäristöön ja -kasvatukseen päiväkodeissa ja kouluissa.

Lue myös: Kevytlimuista paljastui riski raskaana oleville ja imettäville

Mäen mukaan yhteiskunnallisia toimia tarvitaan kuitenkin vielä lisää.

– Terveysperusteisella verotuksella voitaisiin ohjata kulutustottumuksia, mutta myös elintarviketeollisuuden tuotekehitystä. Tarvitaan lapsille suunnattujen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamista sekä selkeät pakkausmerkinnät, joilla ohjata perheiden valintoja.

Mäki uskoo, että yhteiskunnan toimilla voitaisiin tukea lapsiperheitä terveellisten elämäntapojen kanssa.

– Jokainen vanhempi varmasti haluaa oman lapsensa parasta. Lapsiperheissä eletään hektistä arkea ja yhteiskunnan tulee tukea siinä, että terveyttä edistäviä valintoja olisi helpompi tehdä.

Katso koko haastattelu MTV Katsomosta.

Lue myös: "Siirretäänpä läskimakkaroita, jos vaikka näkisi vauvasta jotain" – äidit kertovat karmeista odotusajan läskifobiakokemuksistaan terveydenhuollossa

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!