Helmikuussa riittää herkkupäiviä. Onko syy ihmisten lihomiseen itsekurin puutos vai ruokaympäristön muutos?
Mikä meitä oikein lihottaa, kysyy kauppatieteiden tohtori, koulutuspäällikkö Maijastiina Jokitalo Vaasan yliopistosta.
– Ihmiset kyllä tietävät, miten kuuluisi syödä, he tietävät lautasmallit ja ruokapyramidit. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, kuinka paljon ruokaympäristö ohjaa valintojamme. Tämä tiedostetaan huonosti, sanoo Jokitalo.
Jokitalo muistuttaa, että ylipaino on valtava ongelma, joka tuottaa yhteiskunnalle suuret kustannukset.
– Mutta onko ylipaino vain kuluttajien oma vika? Olisiko itsekurimme romahtanut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana? Pitää ymmärtää, että meitä työnnetään koko ajan tekemään epäterveellisiä valintoja. Pakkauskoot ja lautaskoot suurenevat. Elintarvikeyrityksillä, kaupoilla, ravintoloilla ja markkinoijilla tulisi olla isompi vastuu. Heidän ei pitäisi ajatella asiaa niin, että he vain myyvät sitä, mitä kuluttajat haluavat.
Lue myös: Pelkkä ruokakaupan ajatteleminen voi saada laihduttajan repsahtamaan: "Kauppojen karkkihyllyt ovat kasvaneet kymmenien metrien mittaisiksi"
Herkuttelijan helmikuu tulee kaupassa vastaan
Jokitalo nostaa yhtenä esimerkkinä ruokaympäristön muutoksesta keinotekoisesti tehdyt tai pitkälle ajalle venytetyt herkkupäivät. Runebergin torttuja ja laskiaispullia tulvii kauppoihin jo tammikuun alussa. Joulukarkkeja markkinoidaan jo lokakuussa. Moni on varmasti ostanut jo ystävänpäiväherkkuja, ja pääsiäinenkin alkaa ainakin suklaamunien puolesta jo runsaasti ennen ajankohtaansa.
– Saamme kaupoilta ikään kuin luvan herkutella lisää. Useimmat ruoka- ja syömispäätökset tehdään tiedostamattomasti ruokaympäristön vaikutuksen kautta. Tämä ongelma kasvaa koko ajan. Voimme muuttaa vain niitä asioita, jotka tiedämme. Emme pysty muuttamaan asioita, josta emme ole tietoisia, hän sanoo.
Lähde: Vaasan yliopisto