Mikä on tulevaisuuden merkittävin terveyshaaste? – Lasten lihavuus ja metabolinen oireyhtymä, vastaa LT, lastennefrologi Janne Kataja TYKS:in lasten ja nuorten klinikalta. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että energiamäärä ei olekaan ainoa ratkaiseva seikka lihomisessa. Myös suolistomikrobit vaikuttavat.
Lasten lihavuus lisääntyy kovaa tahtia. Vuonna 2005 2-vuotista pojista ylipainoisia oli 14 prosenttia, vuonna 2013 jo 30 prosenttia. Kouluiässä ylipainoisia on noin joka viides. Lapsuuden paino heijastuu pitkälle aikuisuuteen: yli 80 prosenttia lapsena lihavista on lihavia myös aikuisena.
Metabolisesta oieryhtymästä puhutaan, kun lapsella on ylipainon lisäksi tavallista suurempi vyötärönympärys, kohonnut verenpaine ja poikkeavia veren rasva- ja sokeriarvoja. Jos verenpaine on koholla lapsena, se pysyy ilman elintapamuutoksia yleensä koholla myös aikuisena.
Oireyhtymällä on suuri merkitys lapsen koko tulevalle terveydelle; oireyhtymää sairastavalla lapsella on aikuisena selvästi tavallista suurempi sairastavuuden ja ennenaikaisen kuoleman riski.
Ylipaino periytyy
Lasten ylipainoepidemian suurimpana syynä pidetään radikaalisti muuttunutta ruokaympäristöä: isoja pakkauskokoja, ruokien näkyvttää, lapsille suunnattuja mainokasmpanjoita. Kun liikunta on samaan aikaa vähentynyt, kierre on valmis.
Yksi suurimmista lapsen ylipainon riskitekijöistä on vanhempien ylipaino. Vaikeasti lihavista lapsista 80 prosentilla ainakin toinen vanhemmista on lihava. Paino periytyy monella tapaa: geenit vaikuttavat, samoin ruokatottumukset, mieltymykset ja asenteet. Katse kohdistuukin perheisiin.
– Tutkimukset osoittavat, että vain puolet vanhemmista tunnistaa lapsensa ylipainon. Asia pitää siis ottaa reippaasti puheeksi esimerkiksi neuvoloissa ja kouluterveydenhoitajen vastaanotolla, huomauttaa ylipainoisia lapsia työssään kohtaava Kataja.