Kuvat: Suomalaismies myönsi väärentäneensä kymmeniä mestarien arvotauluja – yksi myytiin 2,2 miljoonalla

Mies kertoo suuren taideväärennysjutun esitutkinta-aineistossa väärentäneensä niin suomalaisten kuin ulkomaisten kuvataiteilijoiden töitä.

Häntä epäillään vyyhdissä törkeistä väärennöksistä. Syytettä hän ei ole saanut, vaan on tällä hetkellä syyteneuvottelussa. Siinä voidaan tunnustusta vastaan alentaa rangaistusta.

Mies kertoi kuulusteluissa olleensa aina kiinnostunut kuvataiteista ja opiskelleensakin aihetta. 1980-luvulla hän oli kuitenkin muun muassa hitsarina öljynporauslautalla Norjassa.

Kuulusteluissa mies kertoo väärien taulujen kaupan alkaneen 1980-luvulla. Kuvataiteilija maalasi niitä ja taidekauppiaat myivät niitä eteenpäin. Helene Schjerfbeckin tauluja hän yhden kauppiaan kertoman mukaan maalasi kolmisenkymmentä.

Kauppiaalle vankeutta

Schjerfbeckit johtivat aikanaan oikeusjuttuunkin.

– Minua kuulusteltiin aikoinaan epäiltynä näistä ja minä silloin kiistin sen asian. Ei ne ihan kaikki olleet minun tekemiä. Sain niitä jostakin muualtakin.

Tässä jutussa yksi taidekauppiaista tuomittiin yli kahden vuoden vankeustuomioon.

Toinen taidekauppias toi ulkomailta vanhoja signeeraamattomia tauluja, johon lempääläläinen veti signeerauksen. Taulut muistuttivat jonkun tunnetun taidemaalarin tyyliä.

Joskus niistä hyödynnettiin vain kangas ja taustapahvit, joita väärentäjä käytti.

Maalaaminen jatkui

Tyylisuunnalla ei miehelle ollut väliä.

Onko sinulla jokin suosikkitekniikka jolla maalaat? poliisi kysyi kuulustelussa.

– Öljytyöt ovat sydäntä lähellä. Öljyssä pystyy korjailemaan. Akvarelleja ei paljon korjailla. Pastelleissa on vitsauksena niistä irtoava pöly.

Maalaustarvikkeet mies hankki Tampereella kaupasta, josta sai hyvät alennukset.

Minkälaiset tiedot sinulla on taidehistoriasta?

– Aika vähäiset. En ole lukenut taidehistoriaa.

Kuulustelussa mies kertoi maalanneensa Henry Matissen ”Lydia istumassa”. Sitä yritettiin myydä 4,5 miljoonalla.

– Kylla tässä on suhteellisuudentaju mennyt näiltä ihmisiltä. Tuollaisia summia, mies totesi.

Mies väärensi Ellen Thesleffin kukka-asetelman.

– Minä jäljensin tämän työn pitäen mallina jotakin huutokauppaluetteloa, jossa oli kuvattu samanaiheinen työ

Arvokkaat Legerit

Lempääläläismies kertoi väärentäneensä 2008-2012 yhteensä 12 Legeriä.

Fernand Leger (1881-1955) oli kuuluisa ranskalainen taidemaalari, jonka öljyvärimaalauksista maksetaan huutokaupoissa miljoonia euroja.

Kuulustelupöytäkirjan mukaan ajatus Legerin väärentämisestä tuli nyt jo kuolleelta taidekauppiaalta.

– Tietysti minulla oli alun perin myös taloudellinen intressi mukana, kun sitä rahaa luvattiin näistä töistä.

Mies lainasi Tampereen Metso-kirjastosta Leger-aiheisia kirjoja.

Oletko tutustunut Legerin tuotantoon, ja jos olet miten? poliisi kysyi.

– Ainut, että kirjastosta lainattujen kirjojen ja kuvien perusteella. Kuvat kertovat minulle enemmän kuin tuhat sanaa.

La Vase Orange

Kuvataiteilija myönsi väärentäneensä ”oranssin vaasin”.

– Olen jäljentänyt tämän työn jostakin Legerin töitä esitelleestä kirjasta. Olen luovuttanut tämänkin työn joko Hyvinkään huoltoasemilla tai Tiiriössä. En muista, että olisin saanut tästäkään työstä yhtään rahaa.

– Minä olen tehnyt tuon signeerauksen tähän maalaukseen, mies sanoi.

Työ oli tehty sittemmin kuolleen taidekauppiaan toimeksiannosta.

Myyjät kehittivät maalaukselle ensin valheellisen proveniessin eli omistushistorian. Sen jälkeen se myytiin Ruotsiin 80 000 eurolla.

Esitutkinnan mukaan seuraavaksi teos kaupattiin Ranskassa 120 000 eurolla.

Krp:n Ranskasta joulukuussa 2015 saaman vastauksen mukaan maalaus ei enää ole Ranskassa vaan myyty hongkongilaiselle omistajalle. Hintaa ei tiedetä, eikä taulun nykyistä olinpaikkaa.

Le Cirque

Lempääläläinen kertoi myös maalanneensa muun muassa Legerin ”Le Cirque”-nimisen työn, joka oli muka vuodelta 1948.

Toimeksiantaja oli sama nyttemmin kuollut taidekauppias.

– Minä uskoisin, että tämä on osakuva jostakin Legerin teoksesta. Se on mahdollista, että minä olen saanut jotain näihin Legereihin liittyvää kuvamateriaalia [taidekauppiailta], mutta en muista kerta kaikkiaan mitä.

– Jos minulla on ollut joitakin yksittäisiä kuvia, olen varmasti tuhonnut ne jo. Olen tehnyt tähän myös tuon signeerauksen.

Huhtikuussa 2011 maalaus myytiin suomalaiselle miehelle 2,2 miljoonalla eurolla.

Maalari kuuli hinnan ensi kertaa kuulustelussa.

– Suu loksahti auki. Minä en kuullut tuollaisesta mitään. Herra jumala. Tämä on aika pienikokoinen työ, maalari vastasi.

Vanhentaminen

Mies kertoi vanhentaneensa Legerin maalauksia keinotekoisesti.

– Minä olen tehnyt itse sellaisen vernissaliuoksen haudutetusta teestä ja ruskeasta guassiväristä. Olen sitten sivellyt tämän liuoksen työn pintaan. Se liuos painautuu sinne siveltimen jäljen uriin ja tekee työstä vanhanaikaisen. Työ täytyy kuitenkin kuivattaa.

– Pelkkä kuumailmapuhallin ei riitä. Sillä saa häivytettyä kosteuden työstä mutta se ei kuivata maaliaineita kovaksi.

Maalari arveli, että maalauksia kuivattiin automaalaamossa, jossa ne laitettiin 80 asteeseen kuivamaan pitkäksi aikaa.

Neulakoe

Näin taulut läpäisivät yksinkertaisen neulakokeen.

Mitä tämä neulakoe tarkoittaa? poliisi kysyi.

– Se tarkoittaa, että kun paksuun öljyväriin työnnetään neula, ei vanhaan työhön neula yksinkertaisesti uppoa. Yli kaksi vuotta vanhaan työhön ei uppoa. Väriaineet ovat tuossa ajassa hapettuneet kivikoviksi. Alle kaksi vuotta vanhaan työhön neula uppoaa kuin sulaan voihin.

Esitutkinnan mukaan taidekauppiaat hankkivat teoksiin aitoustodistuksia. Jos teos läpäisi tutkijan seulan, todistus liitettiin maalauksen historiaan. Jos ei, niin lausunto päätyi roskakoriin.

Poliisi vei tutkinnan aikana takavarikoituja maalauksia kansallisgalleriaan, jossa moni paljastui väärennetyksi.

Pidätys

Taidevyyhti lähti purkautumaan suomalaismiljonäärin - juuri hän oli ostanut Le Cirquen - tekemästä rikosilmoituksesta.

Krp pidätti maalarin tammikuun lopussa 2014. Esitutkinnassa ilmeni, että mies oli noin viikkoa – kahta ennen pidättämistään tehnyt neljä väärennöstä: yhden Ellen Thesleffin, Elias Muukan, Akseli Gallen-Kallelan ja yhden Tove Janssonin nimellä signeeratun teoksen.

Asunnon yläkerrasta löytyi kotietsinnässä Reidar Särestöniemen nimellä signeerattu, kehystetty maalaus joka esitti riekkoja.

– Mä sain idean siitä kun Kansallis-Osake-Pankin kirjassa oli kuva siitä teoksesta. Se teos esittää kahta riekkoa ja minä päätin kokeilla, josko minäkin pystyisin samaan kuin itse mestari Reidar. Se oli tämän asian alkusysäys.

Hän oli aloittanut työn tekemisen neljää päivää ennen kiinniottoa.

– Ostin kirpputorilta sellaisen työn, jossa oli rautatieasema. Minä otin sen vanhan kankaan pois ja sain siitä kehyksen ja valmiin pohjan tälle Reidarin nimellä signeeratulle riekkotyölle.

Motiivi

Mies kertoi kuulustelussa motiiviksi rahan, joskin hänelle myydyistä teoksista päätyi vain murto-osia, jos sitäkään.

– Jo yksinkertaisesti taloudellisen ahdinkoni vuoksi olen hairahtunut maalaamaan nämä tässä kuulustelussa käsitellyt väärennyksen. Minä tiedän, että olen toiminut tässä asiassa väärin ja kadun tekoani. Minä en osaa tätä tarkemmin tässä selvittää mutta näin minä tämän asian sisäistän.

– Minä en tule enää tekemään väärennyksiä enkä muutenkaan tule olemaan tekemissä väärennösten kanssa. Olen ollut tässä asiassa tekemisissä väärien ihmisten kanssa.