Leijonien osalta viikonlopun Venäjän EHT-turnaus tuotti kaksi tappiota ja yhden voiton. MTV Urheilun jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen ei niinkään takerru tuloksiin. Sihvonen nostaa esille huolen, joka koskee koko suomalaista jääkiekkotuotantoa.
Jääkiekon A-maajoukkuekausi alkoi marraskuussa Helsingissä, missä Leijonien joukkue koostui SM-liigassa pelaavista pelaajista.
– Karjala-turnaus säikäytti. Tämä Venäjän turnaus huojensi lyhyellä tähtäimellä, MTV Urheilun asiantuntija Sihvonen kuvailee.
Sihvosen mukaan Leijonien Venäjän turnauksessa oli selkeä käännekohta. Hyvin alkanut Ruotsi-peli kääntyi tappioksi, kun Leijonat kärsi pahasta tehottomuudesta.
Läpikäynti peli peliltä:
Suomi – Tshekki: 4–3
Sihvonen: Tshekki-peli oli poikkeuksellinen avausottelu, kun miettii Jalosen koko kymmenvuotista A-maajoukkueuraa. Siellä oli heti näkyvissä kaikki pelaamisen elementit. Suomella oli raikas peliote aivan kaikkeen tekemiseen. Pelitapa toteutui ja heijastui vahvana pelisuunnitelmana.
Suomi – Ruotsi: 1–4
Sihvonen: Leijonilta vahva startti. Joukkueella oli valmiutta pelata monipuolisesti sitä, mitä peli pyysi. Ruotsi oli jo niskalenkissä ensimmäisessä erässä. Joukkue ei kuitenkaan toipunut siitä, kun Ruotsi roiskaisi toisen erän maalit. Joskus pelit ovat tuollaisia, että jos toinen ei ota huikean 20 minuuttisen aikana tuloksellista komentoa, niin sitten vastustaja ottaa. Takaa-ajo on aina mitä se on. En tiedä näkyikö henkisellä puolella avauspelin hyvä tulos ja tuliko siitä sitten löystymistä. Se kyllä näkyi kiekollisessa pelissä.
Venäjä – Suomi: 5–1
Sihvonen: Venäjän joukkue oli erittäin vahva. Taitavia pelaajia, kotiyleisö, halu näyttää. He eivät pelanneetkaan träppiä, mikä saattoi yllättää Leijonat. Jalosen joukot löysivät lääkkeitä vasta kolmanteen erään, kun he alkoivat pelaamaan nopeaa viivelähtöä. Se alkoi tepsiä. Venäjä oli kuitenkin kaikkinensa vahva. He pelasivat kiekkokontrollia, hyökkäsivät kolmelta kaistalta ja loivat vahvaa prässiä. Siitä syntyi hyökkäysalueen pitkiä hyökkäyspelejä. Niiden kanssa Suomi oli alakynnessä. Leijonat ei vain saanut niitä poikki, eivätkä he myöskään saaneet pitkiä hyökkäysalueen pelejä. Venäjä tuhosi Leijonien peliä ei-venäläisellä tyylillä, eli prässäten. Suomi olisi ehkä kaivannut vähän sivuun jääneitä ja .