Suomen ykkösketjun haasteista on riittänyt keskustelua Leijonien MM-taipaleella, eikä torstain Itävalta-tappio vaimentanut pohdintoja. Mikael Granlund, Jere Innala, Konsta Helenius ja Valtteri Puustinen ovat tehneet yhteensä ykkösketjussa tehot 0+5.
Perjantaina päävalmentaja Jukka Jalonen mylläsi Suomen ketjuja ja nosti harjoituksissa nelosketjussa rouhineen Iiro Pakarisen Valtteri Puustisen tilalle oikeaan laitaan.
MTV Urheilun asiantuntija Janne Pesonen oli muodostanut nukutun yön jälkeen Itävalta-tappiosta ja sen merkityksestä selvemmän kuvan.
– Suomen ajatus pelin edetessä pääsi ehkä vähän herpaantumaan eikä pelisuunnitelmassa välttämättä pysytty. Tähän asti Suomen puolustuspeli oli pysynyt aika hyvin kuosissa, ja se ehkä vähän petti eilen. Eilen lähdettiin vähän ylipelaamaan ja tarjottiin vastustajalle mahdollisuuksia tehdä maaleja, joita he selkeästi osaavat tehdä, Pesonen veti yhteen.
– Näen tässä myös todella paljon hyvää. Olen varma, että tuossa joukkueessa on aiemmilta vuosilta paljon kokemusta tällaisista hetkistä, jotta osataan toimia oikein ja niin, että se hyödyttää joukkuetta. Jos tästä olisi nyt kairattu 4–1-perusvoitto, ja sitten olisi tullut vaikka vähän nihkeä tappio Kanadalle, olisi päästy aavistuksen sen taakse, että kyseessä oli aina kova Kanada. Nyt sen sijaan joudutaan oikeasti pysähtymään: tämä ei riitä.
Kärsivällinen prosessi
Leijonien tähän päivään asti kasassa ollut ykkösketju ehti muodostua eräänlaiseksi murheenkryyniksi. Ensin muodossa Granlund-Helenius-Puustinen ollut troikka muutettiin Itävalta-peliin siten, että Granlundista tehtiin keskushyökkääjä, Helenius pudotettiin kokoonpanosta ja SHL:n pudotuspeleissä loistanut Jere Innala nostettiin vasempaan laitaan. Tulosta ei tullut.
– Kyllä se vähän vielä näyttää siltä, että siellä kentällä joudutaan liikaa miettimään. Tästä teemasta voisi puhua laajemminkin, mutta jos aletaan puhua siitä, miten ihminen ja ihmiset oppivat, sehän ei ole prosessi, joka etenee lineaarisesti. Välillä otetaan takapakkia ja vastaavasti joskus jossain asiassa edistytään nopeasti. Jääkiekossa kun sen oppimisen pitäisi tapahtua viidellä jätkällä samaan aikaan synkronoidusti, se ei ole ihan 1+1-juttu. Oma kokemukseni sanoo näissä kohdin sen, että kun oikea tunnetaso löytyy, oppimisprosessi nopeutuu.
Ilman tehopisteitä vaeltava NHL-apu Puustinen on saanut osaltaan niskoilleen kasvavaa kritiikkiä.
– Puustinen on ollut suuri pettymys, MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen linjasi MTV Uutiset Liven Vilttiketjussa.
– Jos tähän mennessä kauden aikana ei ole tehnyt paljon maaleja, eivät ne yhtäkkiä tule tuossa, Sihvonen ruoti 52 NHL-ottelussa tällä kaudella tehot 5+15 tehneen Puustisen otteita.
12:12
Myös Kari Jalonen pohti ennen Itävalta-ottelua hyökkääjän tilannetta – ja Pesonen oli tehnyt hänen kanssa yhtenevän havainnon: Pittsburgh-hyökkääjän pelistä paistaa liika pohtiminen.
– Hänen pelaamisensa vähän miettii ja hakee. Ratkaisut ja liikkuminen jäällä eivät vaikuta tulevan selkärangasta. Nyt hänelläkin on loistava mahdollisuus saada omaan työkalupakkiin lisää työkaluja ja kehittyä pelaajana taas uudelle tasolle. Halusta se ei jää varmasti kiinni. Merkittävässä roolissa ovat myös ihmiset siinä ympärillä, miten valmennus ja muut pelaajat pystyvät yhtä pelaajaa auttamaan. Joukkueessa se vahvuus on, Pesonen muistutti.
– Tietynlainen ajatus yhteisestä pelaamisesta ei ole loksahtanut kohdilleen. Haetaan paikkaa silloin kun pitäisi mennä jo maalille. Ei ole vain sellaista kemiaa. Tiedän sen kokemuksesta, että rinnalla voi olla vaikka miten hyvä pelimies – kuten vaikka Pittsburghissa oli Jevgeni Malkin – ja tuntui siltä, että on todella, todella vaikeaa pelata, koska en ajatellut pelistä hänen kanssaan samalla tavalla, Pesonen vertasi.
– Sekin olisi voinut yhteisten kokemusten kautta ajan myötä parantua, koska hyvä ystäväni Jussi Jokinen, jonka kanssa samassa ketjussa homma luisti kuin ajatus, sanoi puolestaan pitävänsä Malkinin kanssa pelaamisesta. Toki hän pelasi siinä aika paljon enemmän pelejä.
Pesonen summaa: joskus ketjukemiat loksahtavat paikalleen heti, joskus ne ottavat aikaa. Kunkin valmennustiimin vastuulle jääkin arvioida, kuinka paljon aikaa kullekin triolle tai viisikolle tulee antaa. MM-kisojen kaltaisessa turnauksessa pitkän kärsivällisyyden ylellisyyteen on rajallisesti varaa.
Muiden rytmiin
Yksi avainsanoista minkä tahansa ketjun loksahtamiseen on Pesosen mukaan sopeutuminen. Hän kertoo pyrkineensä etenkin uransa loppuvaiheessa pohtimaan jatkuvasti enemmän sitä, miten hänen ketjukaverinsa pelistä ajattelevat.
– Se helpotti minua löytämään oman paikkani paremmin ja pystyin pelaamaan hyvää puolustuspeliä, olemaan pelintekijä sekä maalintekijä. Koin, että autan parhaiten ketjuani sopeutumalla mahdollisimman nopeasti erilaisiin juttuihin ja tapoihin pelata.
– Näitä Malkin-kokemuksia kun oli jo taustalla, tiesin, etten auta joukkuetta yhtään olemalla jonkinlainen pelaaja, johon muiden on sopeuduttava. Opin, että mitä useampi pelaaja siinä joukkueessa miettii, että miten minä voisin omasta puolestani vaikuttaa siihen, että tämä homma saadaan toimimaan, sen parempi. Keskustelin paljon ketjukavereiden kanssa siitä, miten toinen näkee jonkun tilanteen kentällä. Sitä kautta peli etenee ja helpottuu.
Kanada-ottelun Pesonen näkee Leijonille jossain määrin "helpompana". Ottelun piirteet lienevät etukäteen Itävalta-ottelua ennustettavammat.
– Siinä pelissä ei ole aikaa ja kaikki saavat pelata vaistoilla. Uskon Suomenkin pääsevän nyt pelaamaan sitä Suomelle ominaisempaa peliä, jossa pelin virtaus on tasaisempi. Leijonille tulee siinä ottelussa puolustusjaksoja, sitä kautta se on Leijonille normaalimpi peli.
2:08