Lauri Tähkä avaa rohkeasti sydäntään: "Koti on minulle rauhan paikka"

Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin oleva muusikko Lauri Tähkä, 39, puhuu paljon sydämellä tekemisestä, luovuudesta, intuitiosta ja mystiikasta. Nämä termit eivät ainoastaan vilahtele miehen antamissa haastatteluissa tai laulujen lyriikoissa, vaan tätä nykyä myös tekstiilikuoseissa kuvien ja sanojen muodossa.

Lintuja – etenkin korppeja – omien sanojensa mukaan yli kaiken rakastava Tähkä on suunnitellut yhdessä neljän alansa ammattilaisen kanssa kolme kuosia, jotka kantavat nimeä Hehku, Ainoa ja Lintukoto.

– Olen taiteilija, joka tekee kaiken sydämellä ja intuitiolla. Mutta oikeasti en osaa mitään: olen aina ollut kuuden ja puolen oppilas kaikessa. Mutta kun todella haluat oppia ja tehdä, pystyt mihin vain. Pystyt rakentamaan linnunpöntön, pystyt suunnittelemaan verhokuosin, tekemään biisin – mutta sinun pitää osata heittäytyä eikä hävetä yhtään mitään, Tähkä kuvaa.

– Kaikessa pitää aina olla täydestä sydämestä mukana. Taide on juurikin jotain selittämätöntä, se tulee suoraan sydämestä.

Paljon kertovia, kohtalon eri tavoin kourimia sydämiä riippuu myös Tähkän suunnittelemissa tekstiilikankaissa, joiden inspiraatio kumpuaa eletystä elämästä. Mutta luovuudessa omat sydänkäpyset saavat kuitenkin tuta: Tähkä tietää, kuinka tärkeää osata luopua esimerkiksi omista ideoistaan tai visioistaan, joista haluaisi pitää kiinni kynsin ja hampain.

– Sydänkäpyjä ei koskaan saa olla – koskaan ei saa rakastua johonkin liikaa, Tähkä kuvaa.

Koti on pyhitetty tauluille ja rauhalle

Yläasteella tekstiilitunteja valinnaiseksi ottanut Tähkä uskoo siihen, että kenellä tahansa riittää silmää hahmottamiseen, mutta visuaalisuutta tulee osata myös ruokkia. Vasara on kuitenkin pysynyt hyvin laulajan käsissä: linnunpönttöjä harrastuksenaan nikkaroivalle miehelle oma koti on kullan kallis, jossa sielu lepää ja taulut kertovat tarinaansa.

– Omistan erittäin paljon tauluja. Yksi kotini seinistä on kuin alttari: taulujen lisäksi seinällä on Ranskasta ostettu vanha risti. Katsoin, että seinästä tuli aika hieno, suorastaan alttarimainen, Tähkä kuvaa käsiään apuna käyttäen.

Kodin seiniä koristavat taulut ovat luonteeltaan hyvin erilaisia.

– Esimerkiksi hain juuri kehystämöstä David Bowien taulun käytyäni katsomassa David Bowie is -näyttelyn Lontoossa. Taulu on nyt takan vieressä ja mietin vielä, mihin sen oikein sijoitan, Tähkä virnistää ja paljastaa osan lukuisista tauluistaan seisovan varastossa.

Tähkän sisustuksessa ei ole miehen omien sanojen mukaan tiettyjä raameja tai sääntöjä, vaan oman kodin sisustus on syntynyt pitkälti fiilispohjalta.

– Kotini on tällä hetkellä hyvin riisuttu: siellä ei ole mitään isoja tai voimakkaita ärsykkeitä, vaan aika valkoinen. Kotini on rauhan paikka, Tähkä kertoo viitaten luomistyöhönsä.

Ahkerasti keikkaileva, omaa tietään viipottava mies pyrkiikin ajasta ja paikasta riippumatta saapumaan kotinsa rauhaan unten maille.

– Koti on sellainen paikka, jonne yritän aina mennä vaikka olisi kuinka tiukka aikataulu: ajan vaikka yömyöhään kotiin, jotta saisin nukkua omassa kodissani, omassa sängyssäni. Se on erittäin tärkeää, Tähkä kuvailee.

Yleisöstä kuuluu ujo kysymys: mikä Tähkän itse suunnittelemista kuoseista tulee hänen omaan kotiinsa?

– Eipä sitä tule kuunneltua omia biisejäkään. Luulen kuitenkin, että noihin sydänlakanoihin täytyy vielä joskus kääriytyä.

Katso Nova Stage: Lauri Tähkä – Orjan ruusu

Teksti: Katri Koskinen

Kuvat: Katri Koskinen, Vallila