Mahdollisesti hengenvaarallinen aneurysma, eli aivovaltimon pullistuma on arviolta 2-3 prosentilla väestöstä. Useimmiten aneurysma löydetään sattumalta pään kuvantamistutkimusten yhteydessä. Niin kävi myös 37-vuotiaalle Laurille.
Rakennustyönjohtajana toimiva Lauri oli kärsinyt päänsärystä ja hakeutui sen vuoksi työterveyshuoltoon.
– Lääkäri ajatteli hartioideni olevan niin jumissa, että se selittäisi päänsäryn. Hän sanoi, että kuvataan nyt kuitenkin varmuuden vuoksi.
Lääkärin tekemä päätös kuvauttaa Laurin pää koitui Laurin onneksi.
– Ei löytynyt mitään, mikä aiheuttaisi päänsärkyä, mutta aneurysma löytyi.
Lääkäri suositteli leikkausta
Työterveyslääkäri kirjoitti Laurille kiireellisen lähetteen Töölön sairaalan neurokirurgiselle osastolle, ja Laurin pää kuvattiin uudelleen.
Aivovaltimon pullistumien hoitoa arvioidessa hoidon aiheuttaman riskin tulee olla pienempi kuin itse aneurysmasta koituva riski.
Laurin tapauksessa neurokirurgi oli sitä mieltä, että pullistuma pitäisi leikata.
– En oikein osannut suhtautua siihen sen kummempana asiana, kuin murtunut luu tai haava reidessä. En tiennyt siitä yhtään mitään. En ollut yllättynytkään, koska perhepiirissämme on pitkään niin sanotusti vedetty lyhyttä tikkua terveysasioissa. Siitä tuli sellainen olo, että no näinpä tietysti, Lauri hymähtää.
Jonottaminen päättyi yllättävällä tavalla
Lauri päätyi kiireettömien leikkausten jonoon.
– Se odottaminen oli työlästä. Olin peruutuspaikkajonossa ja puhelin voi silloin soida milloin vain. Silloin pitää jättää kaikki ja lähteä saman tien Töölöön. Se oli sellainen elämä paussilla -tilanne.
3:56
Jonossa hän oli neljä kuukautta, kunnes jonottaminen päättyi yllättävällä tavalla: Laurille tarjottiin leikkausaikaa, joka oli varattu TV-sarjan kuvauksia varten. Hän pääsi ohjelman potilaaksi.
– Sain sitä kautta ajan aikaisemmin ja pääsin pois peruutuspaikkajonosta, mikä oli ollut stressaavaa.
Leikkaus onnistui
Lauri leikattiin keskiviikkona 2. lokakuuta.
– Seuraavat muistikuvat ovat saman päivän iltapäivältä, kun heräsin tehovalvontaosastolla. Sillä hetkellä oli kyllä jyrän alle jäänyt olo. Kipuja ei ollut, sillä olin varmaan niin tanakasti huumattu, mutta olo oli turta.
Leikannut kirurgi ja hoitajia kävi tervehtimässä Lauria. Myös puoliso tuli tervehtimään.
Leikkaus oli onnistunut.
– Vielä ei ainakaan ole tullut mitään komplikaatioita, Lauri sanoo jakaen kiitosta Töölön sairaalan neurokirurgisen tehovalvontaosaston ja vuodeosasto kuutosen hoitajille.
Elintavat remonttiin
Tupakoiminen on yksi suurimmista riskitekijöistä saada aneurysma ja niiden puhkeamisesta aiheutuvia aivoverenvuotoja. Lauri oli lopettanut tupakoinnin jo ennen kuin aneurysma havaittiin.
– Olen tupakoinut yhteensä noin kaksikymmentä vuotta. Kyllä se kävi mielessä, että tulipa sekin tehtyä. Silloin ajattelin, että nyt pistetään Lauri kuntoon.
– Tupakoinnin kohdallakin usein puhutaan, että keuhkot voivat mennä ja niin poispäin. Mutta kukaan ei ollut minulle sanonut, että siitä voi seurata tuollaistakin.
Hän lisäsi liikuntaa ja korjasi elintapojaan.
– Se vähäkin alkoholi, mitä enää silloin join, on jäänyt pois kokonaan. Ruokavalio on monipuolistunut ja muuttunut terveellisemmäksi.
Elämä jatkuu
Elintaparemonttia lukuun ottamatta Laurin elämä on jatkunut leikkauksen jälkeen normaalisti.
– Valtimo, jossa tämä pullistuma oli, on oikeanpuoleinen päähaara, joka kulkee silmän ja aivojen välistä ylöspäin. Kun ohimo avattiin, niin aivokudosta työnnettiin vaan vähän sivuun, että suoneen päästiin käsiksi.
Hänellä ei leikkauksen jälkeen ole ollut muita oireita kuin ajoittaista kipua. Sairauslomaa hän sai kuusi viikkoa, jonka aikana tarkkaillaan, ettei komplikaatioita tai esimerkiksi tulehduksia ilmene.
Laurin asenne on positiivinen.
– En minä pelkää. Elämä on opettanut sellaiseksi, Lauri hymähtää.
Voi johtaa jopa kuolemaan
Aneurysma eli aivovaltimon pullistuma kehittyy yleensä aikuisiällä.
Sen syntymisen riski kasvaa muun muassa tupakoinnin, korkean verenpaineen ja alkoholin runsaan käytön myötä.
Kyseessä on vain harvoin synnynnäinen muutos.
Vuotamattomat aneurysmat ovat yleisiä, ja arviolta vähintään 2-3 prosentilla väestöstä on vuotamaton aneurysma. Noin 100 000 – 150 000 suomalaista kantaa vaivaa.
Aneurysman puhkeaminen aiheuttaa lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon eli subaraknoidaalivuodon (SAV:n), joka voi johtaa kuolemaan.
Vähemmistö aneurysmista puhkeaa sitä sairastavan elinaikana, minkä vuoksi kaikkia sattumalta löydettyjä aneurysmia ei hoideta.
Riski valtimon vuotamiseen kasvaa pullistuman kasvaessa. Suomalaisten vuosituhannen vaihteessa julkaistujen tutkimusten mukaan aneurysmien kasautuva vuotoriski on noin 1-2 prosenttia vuodessa.