Lastenklinikan päivystyslääkäri: Itsemurhapyrkimyksiä ja viiltelyä jopa alakouluikäisillä

Tyttö saapui isänsä kanssa Lastenklinikalle marraskuussa 2011 myöhään perjantaina. Tytöstä oli maanantaina kirjattu ei-kiireellinen lähete Lastenklinikan päivystykseen.

Tyttö ohjattiin päivystävän lääkärin vastaanotolle. Isä oli kertoi tytön saaneen raivokohtauksia ja vahingoittaneen itseään. Tytöllä oli isän mukaan myös vakavia syömisongelmia.

Puolustuksen todistajana oikeudenkäynnissä kuullun Lastenklinkikan päivystyksen vastaavan lääkärin, osastonlääkäri Eero Rahialan mukaan isän väitteet eivät olleet tavattomia, vaan yhä nuoremmat lapset vahingoittavat itseään.

– Viiltely on hyvin tavallista. On runsasta alkoholinkäyttöä erityisesti teini- ja murrosikäisillä tytöillä. Mutta on alakouluikäisiäkin lapsia, jotka vahingoittavat itseään tarkoituksellisesti ja on jopa itsemurhapyrkimyksiä.

"Lääkäri ei tutki valehtelua"

Rahiala kertoi esimerkkinä oikeudelle hiljattain päivystykseen tulleesta tapauksesta, jossa alakouluikäinen poika oli viillellyt itseään käsivarteen ja pistänyt myös äitiään.

– Olisiko tässäkin tapauksessa siis pitänyt ajatella, että äiti valehtelee? Rahiala viittasi Vilja Eerikan Lastenklinikalla tutkineen lääkärin toimintaan, jota hän pitää ohjeiden mukaisena.

– Lääkärinä toimiminen on mahdotonta, jos ryhdytään ensisijaisesti epäilemään potilaita.

Rahialan mukaan nuorten lasten itsetuhoisuus on kuitenkin yhä poikkeuksellista, vaikka käyttäytymistä ilmenee yhä nuoremmilla.

Hänen mukaansa mikään Vilja Eerikan tapauksessa ei herättänyt epäilyjä siitä, että isä valehtelee tietoisesti. Hän muistuttaa lääkärin perustehtävästä, joka ei ole selvittää kuka valehtelee.

– Varsinkin, jos ihmisellä on ollut aikaa valmistautua. Hätävalhe on helpompi tunnistaa.

Väkivallan toteaminen hyvin vaikeaa

Myös toisen puolustuksen todistajana kuullun lääkärin, lastentautien erikoislääkäri ja sosiaalipediatri Sarimari Tupolan mukaan mikään ei Vilja Eerikan Lastenklinikkakäynnillä erityisesti viitannut kaltoinkohteluun.

Tupola on yksi kuudesta Suomessa toimivasta sosiaalipediatriaan erikoiskoulutuksen saaneesta lääkäristä. Sosiaalipediatri tutkii ja hoitaa lapsia, joiden ongelmat liittyvät perheen tilanteeseen tai perheväkivaltaan. Hän kertoi esimerkkinä pienestä pojasta, jonka verivirtsaisuutta oli tutkittu ja vasta pitkän selvittelyn jälkeen oli ilmennyt, että virtsan seassa oli äidin kuukautisverta.

– Se, että epäily ensinnäkin herää, on pitkä prosessi. Se on viikkoja, kuukausia, jopa vuosia, Tupola taustoitti.

– Haluan sen sanoa, että näillä tiedoilla, näillä (Vilja Eerikan lääkärikäynnin) löydöksillä en olisi itse tehnyt lastensuojeluilmoituksia. Tiedämme, että meillä on lapsi joka oireilee näin vahvasti ja vahingoittaa itseään. Jos oireilu jatkuu, tarvitaan lastensuojelua mukaan. Mutta sitä lastensuojeluilmoitusta ei tarvitse tehdä yksittäisessä päivystystilanteessa.

Tavallinen mustelma 8-vuotiaalla

Tupola kommentoi myös tytön poskessa ollutta mustelmaa, jonka päivystyslääkäri kirjasi muttei tehnyt sen perusteella lastensuojeluilmoitusta. Lisäksi tytössä oli raapimisjälkiä.

– Tänäkään päivänä me emme tiedä, ovatko ne pahoinpitelystä vai jostain ihan muusta, Tupola muistutti.

Pahoinpitelymustelmiksi voidaan yleensä osoittaa vain tarkkarajaiset, esimerkiksi vyönsoljen malliset jäljet. Lääkäri myös kiinnittää huomiota erikoisissa paikoissa oleviin mustelmiin. Tällaisia havaintoja ei Vilja Eerikan tapauksessa ilmeisesti tehty.

Syyttäjä vaatii Lastenklinikan lääkärille sekä kymmenelle muulle sosiaalihuollon ja terveydenhuollon viranomaiselle rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Oikeudenkäynti Helsingin käräjäoikeudessa päättyy loppulausuntoihin huomenna.