Oululaisen toimitusjohtajan tuomio törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä piti hovioikeudessa. Mies tuomittiin yli 2 vuoden vankeuteen. Mies on tuomittu myös muista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista lyhyen ajan sisällä.
Kovimpaan rangaistukseen johtanut tuomio tuli vuoden 2016 tapahtumista. Mies oli tuolloin tavannut seuranhakupalvelun kautta 14-vuotiaan pojan, houkutellut tämän luokseen ja ollut tämän kanssa sukupuoliyhteydessä kahdella eri kerralla.
Kolmannella kerralla teko oli jäänyt kesken, kun lapsen isovanhempi oli nähnyt lapsen miehen auton kyydissä ja lähtenyt jahtaamaan tätä. Reaktio selittyy sillä, että tässä vaiheessa miehen tekemisistä oli jo mitä ilmeisimmin aloitettu poliisitutkinta.
Vetosi yritykseensä ja heitti vastuun lapselle
Mies kiisti törkeän hyväksikäyttösyytteen sekä käräjillä että hovioikeudessa, jonne hän oli valittanut käräjätuomiostaan. Miehen puolustus perustui pitkälti siihen, että hän oli ajatellut uhrin olleen 15-vuotias ja että asiat olivat tapahtuneet nuoren aloitteesta.
Mies siis myönsi olleensa alle 16-vuotiaan kanssa sukupuoliyhteydessä.
Käräjillä hän vetosi siihen, että kyse ei ollut rikoksesta, koska teot eivät olleet hänen mukaansa loukanneet pojan itsemääräämisoikeutta, eikä kaksikon ikäerolla ollut väliä. Miehen mukaan heidän välillään oli ollut aitoa kiintymystä.
Käräjäoikeus totesi, että mies oli nimenomaisesti viestitellyt lapselle vain päästäkseen tämän kanssa seksuaaliseen kanssakäymiseen. Kyse ei ollut seurustelusta, eikä vastuu tapahtuneesta ollut lapsella, vaan aikuisella. Myös kaksikon 16 vuoden ikäero katsottiin merkittäväksi.
Kyse oli siis rikoksesta, ja käräjäoikeuden mukaan vielä törkeästä sellaisesta.
Mies vetosi käräjäoikeuteen myös kertomalla olevansa yrittäjä ja työllistävänsä useita ihmisiä. Mies on ollut toimitusjohtajana pienessä siivousalan yrityksessä Oulun alueella. Hän pelkäsi, että tuomio veisi työt sekä häneltä että työntekijöiltä. Käräjäoikeuden mukaan tällä ei kuitenkaan ollut mitään väliä, sillä rikos oli niin vakava.
Myöhemmin hovioikeudessa mies katsoi syyllistyneensä korkeintaan perusmuotoiseen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Hän siis kiisti, että teko olisi ollut rikosoikeudellisesti tarkasteltuna törkeä. Hovioikeus hyväksyi tästä huolimatta käräjäoikeuden perustelut sellaisenaan, eikä muuttanut käräjätuomion lopputulosta rangaistuksen osalta.

