Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Lapsi harvoin unohtaa kokemansa seksuaalisen hyväksikäytön – hyväksikäyttö on tutkimusten mukaan vähentynyt, rikosepäilyjen määrä on kuitenkin lisääntynyt

9:26Millaisia haavoja lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö jättää? – Mikaela Blomqvist-Lyytikäisen matka hyväksikäytön uhrista nuortenpsykiatriksiVideolla nuortenpsykiatri kertoo, minkälaisia haavoja lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö jättää.
Julkaistu 04.09.2021 06:33

MTV UUTISET

Suurin osa kaikista lapsena koetuista asioista unohtuu ajan myötä. Positiiviset tai neutraalit muistot unohtuvat helpommin kuin traumaattiset kokemukset. Tästä syystä on epätodennäköistä, että lapsi unohtaisi kokemansa seksuaalisen hyväksikäytön, jos hän on kokenut tilanteen uhkaavana tai pelottavana, kertoo Åbo Akademin oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman.

– Jos ihminen muistaa lapsuudessaan tapahtuneen hyväksikäytön vasta teini-ikäisenä tai aikuisena, kyse on tyypillisesti siitä, että koetun tilanteen merkitys muuttuu: hyväksikäyttäjä on voinut kosketella lasta esimerkiksi leikin varjolla, ja myöhemmin – iän ja tiedon lisääntyessä – ihminen tunnistaa tilanteen seksuaaliseksi, oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman kuvailee.

Korkmanin mukaan pienten lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on verrattain harvoin väkivaltaista. Tavallisempaa on, että hyväksikäyttäjä on lapsen lähipiiriin kuuluva henkilö ja tilanne on lapselle melko neutraali.

Sen sijaan se, että tällaisen hyväksikäytön tunnistaa myöhemmin elämässä, voi olla todella traumaattista.

Neutraaliksi koettu muisto voi unohtua pitkäksikin aikaa ja palata mieleen esimerkiksi koulun seksuaalikasvatustunnilla, oman seksuaalisuuden kehittyessä tai vasta aikuisena esimerkiksi oman lapsen syntymän myötä, kertoo psykologi Antti Kuivaniemi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksiköstä.

Jos lapsi on kokenut hyväksikäyttötilanteen pelottavana tai uhkaavana eikä silti kerro asiasta kenellekään, taustalla voi Kuivaniemen mukaan olla esimerkiksi se, että lapsi haluaa suojella lähipiiriinsä kuuluvaa tekijää tai kokee asiasta häpeää.

Myös valemuistot ovat mahdollisia

On myös mahdollista ”muistaa” sellainen hyväksikäyttö, jota ei ole tapahtunut, muistuttaa Kuivaniemi. Näin voi käydä esimerkiksi terapiassa, jos terapeutin esittämät kysymykset ovat hyvin johdattelevia tai jos terapeutti nostaa esille mahdollisuuden, että potilaan tilannetta voisi selittää jonkinlainen seksuaalinen traumakokemus.

– Tällainen voi laukaista uudelleentulkinnan jostakin menneisyyden neutraalista tilanteesta, Kuivaniemi toteaa.

Korkman nostaa esille hollantilaistutkimuksen naisista, jotka olivat aikuisena muistaneet tulleensa lapsina hyväksikäytetyiksi. Tutkimuksessa etsittiin todistusaineistoa naisten muistamille kokemuksille: yhdellekään terapiassa muistetuista kokemuksista ei löytynyt näyttöä, kun taas osalle itsenäisesti mieleen palanneista muistoista löytyi.

– Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö terapiassa olisi mahdollista saada oikeita muistikuvia. Tämä vain osoittaa sen, että terapeutin on oltava hyvin ammattitaitoinen: hyväksikäyttöajatus ei saisi lähteä terapeutista, vaan potilaasta itsestään, Korkman sanoo.

Korkmanin mukaan terapiassa käsiteltävät psyykkiset ongelmat, jotka voivat viitata seksuaaliseen hyväksikäyttöön, saattavat olla yhtä lailla seurausta lukuisista muistakin, selvästi yleisemmistä traumakokemuksista. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on Suomessa todella harvinaista.

Korkmanin mielestä Suomessa pitäisi saada voimaan laki, joka kieltäisi terapeuttipalvelujen antamisen kaikilta muilta paitsi psykoterapeuteilta ja psykologeilta. Terapeutti-nimikettä ei ole tällä hetkellä millään lailla suojattu, ja kuka tahansa voi tarjota terapiaa.

Lasten hyväksikäyttö on vähentynyt

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on tutkimusten mukaan vähentynyt Suomessa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan poliisille ilmoitettujen rikosepäilyjen määrä on kuitenkin lisääntynyt. Asiasta puhutaan nykyään enemmän, ja ehkä myös hyväksikäytetyt uskaltavat kertoa kokemuksistaan vanhempia sukupolvia paremmin, arvioi Antti Kuivaniemi.

Julia Korkmanin mukaan lapset kertovat aikuisille herkimmin sellaisesta hyväksikäytöstä, joka on tuntunut erityisen pahalta tai jatkunut pitkään.

Korkman muistuttaa, että kahdelta ensimmäiseltä ikävuodeltaan ihminen ei kykene muistamaan asioita, vaikka ne olisivat olleet kuinka traumaattisia.

– Sinänsä tämä on paradoksaalista, sillä varhaislapsuuden kokemuksethan monella tapaa jäävät meihin ja kykyymme luottaa ja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Myös kouluikää edeltävältä ajalta asioita muistetaan pääosin hyvin huonosti – toiset toki muistavat paremmin kuin toiset. Asia on Korkmanin mukaan yhteydessä kielenkehitykseen: mitä nuorempana on oppinut puhumaan ja ymmärtämään kieltä, sitä paremmin saattaa muistaa lapsuudenkokemuksiaan. Varsinkin, jos on elänyt ympäristössä, jossa on ollut tapana käydä keskustellen kokemuksia läpi.

Korkmanin mukaan aivojen on vaikea erotella mielikuvia ja fantasioita todellisuudesta – etenkin, jos ihminen itse vahvasti uskoo johonkin asiaan. Korkman antaa esimerkin: sisarukset usein muistavat lapsuudestaan asioita eri tavalla.

– Usein luulemme muistavamme asiat juuri niin kuin ne ovat tapahtuneet, vaikka todellisuudessa havainnoimme pieniä murusia sieltä täältä, ja aivot tekevät näistä sitten päätelmiä ja tulkintoja. Syntyy kokonaisuus, joka on vain osin havaintoihimme perustuvaa.

Lisää aiheesta:

Asiantuntijat: Toimimalla oikein vanhempi voi säästää lapsen koko elämää painavalta häpeältäParikymppinen Heikki sai syytteen tyttöystävänsä raiskauksesta: "Kiistin pitkään kaiken"Suomessa on kymmeniätuhansia pedofiileja – Jukalle kerrotaan salatuista, vuosia hävetyistä haluistaHelsinkiläinen Tommi on nähnyt työssään 11-vuotiaita poikia, jotka ovat joutuneet hyväksikäytön uhreiksi – "Tekijä ei aina ole tuntematon namusetä"Poliisi: Lapset eivät saa tarpeeksi tietoa suojautuakseen netissä vaanivilta hyväksikäyttäjiltä – iso osa tapauksista jää piiloonPaljonko sinä muistat elämästäsi? Katariina tajusi, ettei muista oikeastaan mitään – asiantuntija kertoo, onko syytä huolestua
LapsetLapsen seksuaalinen hyväksikäyttöSeksuaalirikoksetKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Lapset
  • 12.9.14:15
    Liikunta

    Uimakoulut täyttyivät hetkessä: Vanhempi, älä tee tätä virhettä, jos opetat itse lastasi uimaan

  • 12.9.08:25
    Sosiaalinen media

    Näetkö somessa ahdistavaa materiaalia? Näin nollaat algoritmit

  • 11.9.09:55
    Ukrainan sota

    Presidenttipari vierailee Kiovassa – Suzanne Innes-Stubb MTV:lle: Venäjän hyökkäyssota rikkoo pahoin lasten oppimista

  • 11.9.06:08
    Helsinki

    Äidin pahin painajainen: Taapero karkasi päiväkodista, eikä sitä edes huomattu

  • 10.9.20:27
    Poliisi

    Oulun poliisi pelasti seepran somen avulla