Lance Armstrong oli paitsi äärimmäisen lahjakas pyöräilijä ja Ranskan ympäriajon seitsemänkertainen voittaja myös häikäilemätön dopinghuijari, kylmänviileä manipuloija ja suuren luokan koulukiusaaja.
Yhdysvaltalaisen urheilumediajätin ESPN:n tuore dokumenttisarja Lance valottaa huippupyöräilijä Lance Armstrongin uraa miehen omalla kommenttiraidalla varusteltuna, eikä synkistä synkimpiäkään hetkiä ole leikattu pois.
Lancessa kerrotaan seikkaperäisesti muun muassa siitä, kuinka kivessyövästä toipuneen pyöräilijän perustama syöpäsäätiö Livestrong Foundation on kasvanut jättimäiseksi ja merkittäväksi organisaatioksi Yhdysvalloissa.
Dopingskandaalin valjettua Armstrong potkittiin pois säätiön johdosta, eikä hän ole enää osallisena sen toiminnassa, mikä tuoreen dokumentin mukaan harmittaa häntä suuresti.
– Ei se ollut suojakilpi. Teimme liian paljon hyviä asioita ja aivan liian paljon töitä hyvän puolesta, että sitä voisi pitää vain kulissina, Armstrong vastaa Zenovichille.
– Sen sijaan syöpääni kyllä käytin suojakilpenä. Mikä oli vain v***n typerää.
Armstrong kertoo myös, ettei hän epäröinyt hetkeäkään dopingin käyttämistä syövästä toivuttuaan.
"Olin idiootti ja täydessä hyökkäystilassa"
Armstrong iski kovaa takaisin aina, jos joku edes vihjaili hänen dopinginkäytöstään julkisesti. Sellaisen iskun kohteeksi joutui pitkään US Postal Service -tallissa työskennellyt soigneur, irlantilainen Emma O'Reilly.
Käytännössä hierojan, fysioterapeutin ja henkilökohtaisen avustajan töitä tehnyt O’Reilly paljasti tallin pyöräilijöiden laajamittaisen ja avoimen dopinginkäytön vuonna 2004 Sunday Timesin toimittajalle David Walshille.
Walshin Armstrong tyytyi eristämään ja mustamaalaaman epäammattimaisena toimittajana, mutta O'Reillysta pyöräilijä käytti harvinaisen törkeää kieltä.
– Luultavasti se, miten kohtelin ja puhuin Emma O'Reillysta. Se oli luultavasti pahinta, mitä tein (urallani), Armstrong kertoo nyt.
Armstrong väitti vuonna 2004, ettei O’Reilly ollut lähtenyt tallista omaehtoisesti, vaan siksi, että hänet oli jouduttu erottamaan "epäasiallisen" käytöksen vuoksi. Hän myös esitti oman "teoriansa" O’Reillyn paljastuksille.
– Hän on raivoissaan. Raivoissaan minulle, raivoissaan (tallipäällikkö) Johanille (Bruyneel). Todella raivoisaan Johanille ja koko tallille, Armstrong selitti tuolloin.
– Hän pelkää, että me kerromme hänen olevan… H***a tai mitä tahansa, en tiedä.
Myöhemmin Armstrong yritti leimata O'Reillya alkoholistiksi, jonka kertomuksiin ei ole luottamista.
Armstrong vaikuttaa nyt katuvan 16 vuoden takaisia sanojaan.
– Naisen nimittäminen h***aksi on täysin vastenmielistä. Siitä on vaikea enää laittaa pahemmaksi, Armstrong sanoo.
Miksi sitten teit niin, Zenovich hämmästelee.
– En yrittänyt väittää, että hän olisi h***a, mutta – niin, miksi tein sen. Koska olin idiootti ja täydessä hyökkäystilassa. Siksi minä tein sen. Olisin ollut valmis sanomaan mitä tahansa, Armstrong vastaa.
O’Reilly kertoo dokumentissa saaneensa salailusta tarpeekseen, kun italialainen pyöräilylegenda Marco Pantani löytyi kuolleena riminiläisestä hotellihuoneesta. Dopingiin yhdistetyn "Il Piratan" maine oli tärveltynyt ja hän oli hukuttanut murheensa huumeisiin ja alkoholiin.
– Silloin sanoin Davidille: "Okei, voit käyttää kommenteistani mitä vain haluat. Voin mennä takuuseen kaikesta, mitä sanoin".
"Voin tuhota sinut koska vain haluan"
Lance Armstrong ja Filippo Simeoni vuoden 2004 Tourissa.
Toinen tapaus, jota Armstrong sanoo katuvansa, on hänen hyökkäyksensä italialaista pyöräilijää Filippo Simeonia vastaan vuoden 2004 Tourissa.
Rivikilpailijana ympäriajossa polkenut Simeoni oli puhunut ja myös todistanut raskauttavia tietojaan dopinglääkäri Michele Ferrarista, joka tunnetusti oli myynyt palveluksiaan myös Armstrongille.
Kun Simeoni teki irtioton yksittäisellä etapilla Tourissa, seitsemällä minuutilla kokonaiskilpailua johtanut Armstrong jahtasi hänet kiinni, asetti kätensä hänen olkapäilleen ja syyti uhkauksia hänen korvaansa.
– Teit virheen, kun todistit Ferraria vastaan, Armstrong supisi Simeonin myöhemmän lausunnon mukaan.
– Minulla on paljon aikaa ja paljon rahaa, ja voin tuhota sinut koska vain haluan.
Lopulta Armstrong lupasi muille irtiotossa olleille pyöräilijöille pudottautuvansa takaisin pääjoukkoon vain sillä ehdolla, jos Simeoni jättäytyy hänen mukanaan. Näin myös tapahtui muiden painostuksesta.
Pääjoukkoon palattuaan Simeoni sai niskaansa lukuisten kanssakilpailijoiden avointa halveksuntaa. Hän menetti kasvonsa sinä päivänä.
Armstrong puolestaan hymyili leveästi ja osoitti kameralle mafiatyylisiä vaikenemisen merkkejä huulien sinetöimisestä. Se oli pysäyttävä osoitus jenkkipolkijan poikkeuksellisesta valta-asemasta pelotonissa.
– Tuota perusteellisempaa pahuutta ei enää voi olla, ex-pyöräilijä Jonathan Vaughters kuvailee dokumentissa.
Armstrong itse sanoo toimintansa olleen Simeonin tapauksessa "aivan samalla tasolla kuin Emman kanssa". Hän kertoo tavanneensa italialaisen vuonna 2013, yhdeksän vuotta tapahtuneen jälkeen.
– Hän sanoi, että viimeisen yhdeksän vuoden ajan – saavutuksistaan huolimatta – hänen nimensä liitettiin minuun aina, ilman poikkeusta. Vain koska minä päätin olla kusipää sinä päivänä, Armstrong sanoo.
Tapauksista avoimesti kertovan Armstrongin kasvoilla on nähtävissä häivähdys katumusta. Ruumiinkielen vilpittömyyden ohjaaja Zenovich jättää jokaisen katsojan arvioitavaksi.
