Punkkeja on tänä kesänä jälleen runsaasti, eikä niiden määrä ole laskemaan päin. Yliopistonlehtori Tero Klemola Turun yliopistosta kertoo, että Etelä-Suomen rannikkoseuduilla punkkikausi ulottuu maaliskuulta marraskuuhun saakka.
– Lämpötila määrää selkärangattomien eläinten aktiivisuutta. Jos kevät tulee aikaisemmin ja talvi tulee myöhemmin, niin jokainen voi arvata miten siinä käy, Klemola sanoo.
Turun yliopiston biologian laitoksella työskentelevä Klemola sanoo, että punkkien määrä on ollut kasvussa koko 2000-luvun. Luonnollinen syy tähän on ainakin se, että punkit pystyvät etsimään ravintoa pidempään.
– Olosuhteet punkeille ovat olleet hyviä. Kun kasvukausi on pitkä, on pidempään aikaa löytää veriateria.
Punkit kasvavat toukasta pieneksi, reilun millin kokoiseksi nymfiksi vuoden aikana. Seuraavan vuoden aikana punkki kasvaa aikuiseksi.
Punkkien kehitys kuitenkin edellyttää, että ne saavat kerran vuodessa ravintoa eli verta nisäkkäästä. Ihmiselle haitallisia tauteja, borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta, levittävät aiemmin jyrsijöitä purreet punkit.
– Punkki on esimerkiksi toukkana voinut imeä myyrää, ja seuraavana kesänä se tulee nymfinä imemään ihmistä. Siitä ihminen saa mahdollisesti borrelia-bakteeriin itseensä, Klemola kertoo.
Punkkeja erityisen runsaasti rannikkoseudulla
Turun yliopiston puutiaistutkimus selvitti kahden punkkilajin levinneisyyttä Suomessa vuonna 2015. Tutkimuksesta ilmeni, että sekä puutiainen että taigapunkki ovat levinneet laajalle alueelle, Pohjois-Suomeen asti.