Lammastilan Ari-isännän suuri järkytys: Peto raateli seitsemän lammasta – "Tiinua ja Liinua ei ollut tarkoitettu suden syötäväksi"

Ja lampaanraatoja löytyi vielä lisää.

– Ensin ajatus oli, että yksi lammas oli kuollut.

– Eilen illalla löysin raadon lammaslaitumelta ja rupesin tutkimaan, että mihin se oli kuollut. Kaulasta ja niskasta löytyi jälkiä suden hampaista, minkä seurauksena lähdin kiertämään laidunta.

Laitumelta löytyi seitsemän lampaanraatoa

Prihti kiersi suuren laitumen kokonaan. Kuolleita lampaita löytyi lisää.

– Lampaanraatoja löytyi yhteensä seitsemän eri puolilta laidunta.

Raadelluista lampaista kaksi oli karitsoja ja loput viisi uuhia eli emolampaita. Lampaista kaksi oli syöty, muut viisi ainoastaan tapettu.

Eniten Prihtiä harmittaa pikku karitsojen kohtalo.

– Tiinua ja Liinua ei ollut tarkoitettu suden syötäväksi, lampuri sanoo.

Asialla useampi susi

Prihti kutsui paikalle suurpetomiehet, jotka totesivat, että asialla oli ollut susi. Myös poliisille on ilmoitettu asiasta.

– Lampaista löydetyt jäljet olivat sellaisia, ja varmemmaksi vakuudeksi joentörmältä löytyi vielä suden jäljet.

Jälkien perusteella asialla oli useampi susi.

– On viitteitä siitä, että siellä on liikkunut emäsusi pennun tai pentujen kanssa, Prihti sanoo.

Vuonna 2015 sudet tappoivat 23 lammasta

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Prihtin lampaita verottaa susi.

– Vuonna 2015 kävi susi, joka tappoi yhteensä 23 lammasta, lampuri kertoo.

Lammastilallisen mukaan kahdeksan hehtaarin laidun on asianmukaisesti suojattu petoaidalla.

– Ainoastaan joen puolella ei ole aitaa, ja nyt joki on ollut niin kuivana, että siitä pääsee kyllä kuivilla tassuilla yli, Prihti harmittelee.

Lampurilla onkin nyt pelko, että sudet voivat tulla uudestaankin.

– Lammas on sudelle helppo saalis.

"Susien pitää pysyä poissa"

Prihti kertoo, että Punkalaitumella on tehty viime aikoina useita susihavaintoja. Lampuri toivookin virkavallalta toimia.

– On poliisin päätettävissä, voiko suden poistaa, Prihti sanoo ja tarkoittaa suden tai susien tappamista.

– Minulle ei ole tullut susivihaa tai -kammoa, kyllä ne sudetkin tänne mahtuvat, mutta niiden pitää pysyä poissa ihmisten ja eläinten lähettyviltä.

Vahingot tuhannen euron luokkaa

Prihtille koitui susien vierailusta noin tuhannen euron tappiot. Ne hän saa aikanaan takaisin valtionkorvauksina petovahingosta.

– Mutta se on pitkissä kantimissa se.

Enemmän lampuria kiinnostaa se, millä keinoin susivahinkoja aiotaan estää.

– Näitä vahinkoja ei saisi tulla vaan susiasia täytyy hoitaa, mies sanoo. 

Asiasta julkaisi ensimmäisenä jutun Maaseudun Tulevaisuus.