Suomi, 2000. Ohjaus: Ilkka Vanne. Käsikirjoitus Antti Tuurin samannimisen romaanin pohjalta: Antti Tuuri ja Ilkka Vanne. Kuvaus: Pini Hellstedt. Leikkaus: Kauko Lindfors. Tuotanto: Marko Röhr, Ilkka Y.Matila. Pääosissa: Kari Väänänen, Mari Rantasila, Martti Suosalo, Esko Nikkari, Vesa Vierikko, Samuli Edelmann. Kesto: 100 min.
Elokuva pullollaan jääräpäisiä, vähäpuheisia, kunnollisia ja vähemmän kunnollisia pohjalaisia miehiä, joiden junttius on samalla sekä naurettavaa että herttaista. Miesten taustalla vaikuttavat vahvat naiset, joiden yhtenä voimavarana on katkeruus. Ei konseptissa ja henkilöissä muuta vikaa kuin se, että tarina eteläpohjalaisten edesottamuksista alkaa valitettavasti jo tuntua vanhan lämmittelyltä. Lakeuden kutsu on viides Antti Tuurin romaanin filmatisointi. Lakeuden kutsussa Pohjanmaasta ja Ameriikan raitista tuttu Erkki Hakala palaa Floridan veropakolaisvuosien jälkeen kotiseudulleen halunaan aloittaa elämä alusta. Erkki on 13 vuodessa kerännyt Amerikassa miljoonaomaisuuden, josta hän sijoittaa osan paikalliseen metallipajaan. Pelkällä rahalla ja muutamalla lahjalla hän ei kuitenkaan hetkessä pysty ostamaan takaisin Suomeen jääneen vaimonsa rakkautta ja anteeksiantoa.
Kossun voimalla lakeuksia mittailevat suomalaiset urhot, infantiili miehinen uho ja toisaalta elämän tärkeistä asioista vaikeneminen eivät ole mitään kansallisia ylpeydenaiheita. Silti niin monet kotimaiset kirjailijat ja elokuvantekijät ovat halunneet käsitellä näitä asioita teoksissaan aina uudestaan. Vaikka itse olen jo kadottanut kaiken innostuksen pohjalaiskuvauksia kohtaan, on myönnettävä, että Ilkka Vanteen ohjaus on kaikin puolin sujuvaa ja tasapainoista työtä. Galleria eri tavoin jäyhiä ja koomisia suomalaisia miehiä jäsentää Erkin yrityksiä etsiä uudestaan paikkaansa ihmisenä ja bisnesmiehenä. Eheimmän roolin tekee juuri Kari Väänänen Erkkinä, joka ei paluutaan sanoin selittele vaan alkaa teoillaan ohjata elämälle toivottua suuntaa. Mukana on monissa muissakin viimeaikaisissa elokuvissa näytelleet Martti Suosalo, Esko Nikkari, Vesa Vierikko ja Samuli Edelmann. Elokuvan ainoan painokkaan naisroolin tekee Mari Rantasila kitkeränä mutta elämässä vähään tyytyvänä optimistisena Kaisu-vaimona.
Finlandia-palkitun Antti Tuurin teokset tuntuvat puhuttelevan voimakkaammin miehiä kuin naisia. Sama pätee kenties myös Tuurin romaanien filmatisointeihin. Ilkka Vanteen ohjauksessa ei ole mitään erityisen elokuvallista, mikä jättäisi kuvaajalle tai lavastajalle kovin paljon omaa taiteellista pelivaraa. Lakeuden kutsu voisikin tarinanasa ja kerrontansa puolesta olla yhtä hyvin Tv-elokuva kuvallisen kerronnan siitä pätkääkään kärsimättä. Paljolti on varmaankin kiittäminen maamme elokuva-alan koulutusta siitä, ettei nykyisin juuri enää joudu katsomaan elokuvia, jotka olisivat nololla tavalla kömpelöitä raakileita. Eteläpohjalainen uho tulee varmasti imemään puoleensa katsojia etenkin maaseudulle. Kansamme primitiivisten ja samalla rehtien edesottamusten seuraamisessa täytyy olla suomalaisille jotakin terapeuttista.