Lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten tutkinnoissa merkittäviä laiminlyöntejä – ongelmia erityisesti Itä-Uudenmaan ja Pohjanmaan poliisilaitoksilla

Mikko Puumalaisen mukaan osassa poliisilaitoksista lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalirikoksia koskevat esitutkinnat ovat viivästyneet aiheettomasti. Hänen mukaansa erot poliisilaitosten välillä ovat niin isoja, että ne vaarantavat jo kansalaisten yhdenvertaisuuden. 

Samalla prosessien venyminen vaikeuttaa asioiden selvittämistä ja uhrien toipumista, apulaisoikeuskansleri sanoo.

Syyteoikeus ehti vanheta, vaikka tekijä tunnusti kahta vuotta aiemmin

Apulaisoikeuskansleri otti selvitykseen yhteensä 77 poliisissa vireillä olevaa tai päätettyä seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivallan esitutkintaa. Tiedotteessa nostetaan erityisesti esiin Itä-Uudenmaan ja Pohjanmaan poliisilaitokset.

Puumalaisen mukaan tutkinnassa ilmeni muun muassa, että Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa syyteoikeus oli vanhentunut lähisuhdeväkivaltaa koskeneessa asiassa, vaikka rikoksesta epäilty oli myöntänyt teon kaksi vuotta ennen syyteoikeuden vanhentumista. 

Toisessa, lapseen kohdistuneessa pahoinpitelyasiassa syyteoikeus oli vanhentunut, vaikka tutkinta oli tehty kolme vuotta ennen syyteoikeuden vanhentumista.

– Raiskausta koskevassa asiassa tutkintatoimenpiteitä ei ollut tehty 1,5 vuoden kuluessa siitä, kun alaikäinen henkilö oli tehnyt ilmoituksen rikoksesta, jossa hän myös oli yksilöinyt epäillyn. Toisessa raiskausta koskevassa asiassa poliisi oli ottanut asian aktiiviseen tutkintaan vasta yli kolme vuotta tutkintapyynnön jälkeen, tiedotteessa listataan.

Puumalaisen mukaan Pohjanmaan poliisilaitoksessa syyteoikeus oli vanhentunut useissa lapseen kohdistuneissa pahoinpitelyissä.

– Tutkinnassa ilmeni tapauksia, joissa poliisi ei ollut suorittanut mitään tutkintatoimenpiteitä sen jälkeen, kun syyttäjä ei ollut hyväksynyt poliisin esitystä esitutkinnan rajoittamiseksi ilmoitettuaan, että esitutkinta tulee toimittaa.

”Resurssipula ei riitä selitykseksi”

Apulaisoikeuskansleri on määrännyt esitutkinnan tehtäväksi kolmen tutkinnanjohtajan menettelystä. Lisäksi yli kymmenessä tapauksessa poliisilaitokselle on annettu huomautus tai saatettu tietoon kanslerin käsitys esitutkintojen lain mukaisesta menettelystä.

Poliisilaitosten mukaan keskeinen syy esitutkintojen viipymiseen on henkilöstön riittämätön määrä. Selvityksen perusteella resurssien puute ei kuitenkaan yksiselitteisesti selitä esitutkinnan viipymisiä, Puumalainen sanoo.

– Erityisen merkillepantavaa oli, ettei resurssikysymys selittänyt vakavimpia laiminlyöntejä. Tutkintatoimet oli saatettu tehdä, mutta esitutkintaa ei ollut suoritettu loppuun. Silloin on oikeastaan kyse resurssien tuhlaamisesta.

Puumalaisen mukaan osassa poliisilaitoksista viipymisiä saattoivat selittää myös puutteet esitutkinnan organisoinnissa ja seurannassa. Esimerkiksi Pohjanmaan poliisilaitoksen viivästymisiä selvitettäessä jäi Puumalaisen mukaan epäselväksi, oliko laitoksella ylipäätään minkäänlaista seurantajärjestelmää.

Ongelmat korjattavissa

Apulaisoikeuskansleri ehdottaa, että tällaiset ongelmat voisivat olla korjattavissa ottamalla käyttöön jo muissa poliisilaitoksissa hyviksi havaittuja ja toimivia seurantajärjestelmiä ja valvomalla niiden noudattamista.

Tiedotteessa nostetaan myös esiin, että Itä-Uudenmaan poliisilaitos selitti esitutkintojen viipymistä esimerkiksi keskusrikospoliisin lausuntojen viipymisellä. Kun esitutkintoja tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin, selvisi, ettei viipyneissä esitutkinnoissa edes ollut tehty lausuntopyyntöä keskusrikospoliisille eikä yksikään keskeneräinen esitutkinta odottanut lausunnon valmistumista, Puumalainen kirjoittaa.