Työtapaturma suisti Vesa Koiviston 26 vuotta sitten lähes liikuntakyvyttömäksi. Lääkärit tarjosivat avuksi pilleripurkkia ja väläyttivät mahdollisuutta pyörätuoliin joutumisesta. Lopulta Vesa sai jatkuvista kivuista tarpeekseen. Hän marssi kuntosalille ja otti ohjat omiin käsiinsä.
Vesa Koiviston elämä sai vuonna 1986 dramaattisen käänteen. Rautarakennemiehenä toiminut Vesa siirteli painavia palkkeja helsinkiläisellä työmaalla.
− Tein jatkuvaa kiertoliikettä palkit käsissäni. Yhtäkkiä tunsin voimakasta kipua kyljessäni, Vesa kertoo.
Tunnollinen työmies jatkoi kivusta huolimatta hommiaan. Päivän päätteeksi kipu otti miehestä yliotteen.
− Jalkani eivät tahtoneet kantaa. Työkaverit joutuivat kantamaan minut autolle.
Lääkkeiden voimalla eteenpäin
Vesa määrättiin lääkärissä röntgenkuviin. Niissä ei näkynyt mitään erikoista. Lääkäri epäili vammaa iskiakseksi. Kipuileva mies pantiin sairaslomalle ja mukaan annettiin mittava lääkearsenaali.
Tästä alkoi Vesan kaksi ja puoli vuotta kestänyt piina.
− Söin päivittäin kourallisen pillereitä. Aamuisin en tahtonut päästä sängystä ylös. Oikea jalka ei ottanut painoa vastaan. Vessaan pääsin konttaamalla ja siitä lääkkeiden voimalla pystyasentoon ja töihin.
Vesa alkoi turhautua. Hän oli toivonut jo aiemmin pääsevänsä magneettikuvauksiin, mutta lääkäri piti toimenpidettä liian kalliina. Kukaan ei suostunut tutkimaan kipujen syytä tarkemmin.
