Lääkärin yksityiskohtainen teoria Mona Lisan terveydentilasta hätkähdytti maailmaa – myös tällaisia tulkintoja maailman tunnetuimmasta muotokuvasta on tehty

Yllä olevalta videolta voit katsoa englanninkielisen uutisjutun Mona Lisa -maalauksen huomita herättäneistä yksityiskohdista. 

Lue myös: 

Lääkäri löysi Mona Lisa -maalauksesta käänteentekeviä yksityiskohtia: "Hän oli vakavasti sairas"

MTV Uutiset kertoi eilen maalausta tutkineen lääkärin teoriasta, jonka mukaan taulun malli olisi kärsinyt kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Sydän- ja verisuonitautien keskuksessa Brighamissa sekä naisten sairaalassa Bostonissa työskentelevä lääkäri Mandeep Mehra perustaa teoriansa muun muassa mallin pakenevan hiusrajaan, toisen silmän viottumaan, pulleaan kaulaan sekä turvonneisiin käsiin.

Epäilyksiä mallin sukupuolesta

Useimpien arvioiden mukaan da Vincin mallina toimi firenzeläinen aatelisnainen Lisa Gherardini. Naituaan rikkaan silkkikauppiaan hän otti käyttöön nimen Lisa del Giocondo.

Italialainen taide-etsivä Silvano Vinceti on esittänyt, että mallin inspiraationa olisi kuitenkin ollut sekä mies että nainen. The Guardian kertoo vuonna 2016 julkaistussa jutussa Vincetin käyttäneen tutkimuksissaan infrapunatekniikkaa, jonka avulla tutkija pääsi käsiksi maalauksen ensimmäiseen maalipintaan. 

– Tästä maalikerroksesta voimme havaita, kuinka malli ei hymyillyt eikä ollut riemukas. Sen sijaan hän näyttää melankoliselta ja surulliselta, Vinceti arvioi Guardianin haastattelussa. 

Vincetin mukaan toisena, miespuolisen mallina maalauksessa olisi voinut olla Gian Giacomo Caprotti, da Vincin oppipoika, joka tunnetaan myös nimellä Salai. 

Vinceti vertaili kuvankäsittelyohjelma Photoshopin avulla Mona Lisan kasvoja muihin da Vincin teoksiin, joiden mallina Salain uskotaan toimineen, kertoo Guardian. 

Mystinen hymy

Vincetin lisäksi Mona Lisan salaperäinen hymy on kiehtonut joukkoa muitakin tutkijoita ja taiteenharrastajia. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa esitetään, että salaperäinen hymy ei syntynyt sattumalta. 

Sheffield Hallam Universityn psykologian laitoksen tutkijoiden Alessandro Soranzon ja Michelle Newberryn mukaan saman suuntainen hymy on nähtävissä jo da Vincin aiemmassa työssä, La Bella Principessa. Teoksen on suurella todennäköisyydellä arvioitu olevan da Vincin käsialaa, vaikka myös vasta-argumentteja on esitetty. 

Maailmanmaineeseen varastamisen yhteydessä

Da Vinci maalasi maailmankuulun Mona Lisa -maalauksen vuosien 1503 ja 1506 välillä. Nykyään se on esillä Louvren taidemuseossa Pariisissa. 

Maalausta on luonnehdittu Louvren kokelman kruununjalokiveksi. CNN:n arvion mukaan Mona Lisan legenda muotoutui 1900-luvun alkupuolella, kun maalaus varastettiin museosta. 

Varkauden takana oli taidemuseon työntekijä Vincenzo Peruggia, joka piiloutui kaappiin, haki maalauksen jäätyään yksin huoneeseen, piilotti teoksen paitansa alle ja käveli ulos museosta sulkemisajan jälkeen vuonna 1911. 

Maailmanmaineeseen noussut maalaus löydettiin kaksi vuotta myöhemmin, kun Peruggia yritti kaupitella Mona Lisaa taidekauppiaalle Firenzessä.

77x53cm kokoinen muotokuva on nykyisin esillä yksityisessä huoneessa taidemuseossa, jossa miljoonat ihmiset vierailevat vuosittain. Turvatoimet ovat myös toista kuin 1900-luvun alussa: Maalaus on peitetty lisäksi panssarilasilla, ja se on tiiviissä kotelossa, joka suojaa sitä muun muassa lämmöltä ja kosteudelta.