Kirvely ja vessassa ravaaminen ovat virtsatietulehduksen tunnusmerkkejä. Munuaisiin edetessään infektio voi aiheuttaa jopa verenmyrkytyksen. Iäkkäät ja naiset ovat alttiimpia tulehdukselle. Siitä pääsee eroon antibiooteilla, mutta toimiiko karpalomehu tai kylmän välttely?
– Suomessa tehdään vuosittain noin 250 000 avohoitokäyntiä virtsatieinfektioiden vuoksi. Sairaalassa hoidettaviksi tapauksista päätyy noin kymmenesosa eli parikymmentä tuhatta vuodessa. Kaikkien infektioiden osalta virtsatietulehdus on heti hengitystieinfektioiden jälkeen toiseksi yleisin syy hakeutua hoitoon, urologian erikoislääkäri Anna-Kaisa Pere sanoo.
Taudin aiheuttavat elimistön omat bakteerit, yleisimmin suolistobakteeri E. coli.
– E. coli asuu ihmisen iholla välilihan seudulla ja voi nousta sieltä virtsateihin. Rakkotasolla pysyvä tulehdus on lievä. Sen oireita ovat kirvely virtsatessa, verivirtsaisuus sekä tarve käydä tiheämmin vessassa. Akuutissa infektiossa housuun saattaa lirahtaa vähän helpommin.
Joskus tulehdus nousee munuaisiin asti.
– Tällainen vakavampi infektio aiheuttaa usein kuumeilua ja voi vaatia sairaalahoitoa. Tilanne saattaa mennä niin pahaksi, että bakteereita pääsee vereen. Tällöin puhutaan sepsiksestä eli verenmyrkytyksestä. Se kuulostaa rajulta, mutta on valtaosassa tapauksista hyvin hoidettavissa suonensisäisillä antibiooteilla.
"Joillakin kylmä alusta varmasti lisää riskiä"
Haitallista bakteerikasvua voi kerääntyä virtsateihin eri syistä.
– Riskiä saattavat lisätä esimerkiksi jotkin elimistön rakenteelliset ongelmat. Sellaiset tulevat yleensä ilmi jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Riskiä nostaa niin ikään, jos ihminen joudutaan syystä tai toisesta katetroimaan, Pere sanoo.
