– Tämä on se paha päivä, jonka varalle ei koskaan edes pystynyt säästämään, kun alaikäisenä ei saanut mitään kesätöitä.

Näin kirjoittaa yksi Kodin nettikyselyyn osallistuneista. Vastaajista 30 prosentilla ei ole säästössä senttiäkään.

– Saan käteen 1300 euroa kuukaudessa. Siitä 450 euroa menee ruokaan, 400 euroa kahteen kasvavaan poikaan, 280 euroa vakuutuksiin, kännykköihin, sähköön ja veteen, ja 150 euroa itseeni ja vaatteisiin. Revi siitä huumoria, eräs vastaajista kirjoittaa.

Monen rahat eivät riitä edes laskuihin. Ruokaakin joudutaan ostamaan luotolle.

– Voisi tehdä oppaan, kuinka alle tuhannen euron tuloilla säästetään pahan päivän varalle, kun se paha päivä on joka päivä menossa, eläkeläinen huomauttaa.

Varauduttu jopa euron romahtamiseen

Enemmistöllä rahaa kuitenkin löytyy sukanvarresta – 20 prosentilla muutamia satasia ja puolella vastaajista jopa tuhansia euroja. Yksi kertoo laittavansa joka kuukausi erilliselle tilille 600–700 euroa eläkepäiviä varten.

– Ostin juuri uuden pesukoneen edellisen hajottua äkillisesti. Ei ollut ongelmaa, kun oli kolmen kuukauden nettopalkan suuruinen säästö hätätilanteita varten, toinen sanoo.

– Jouduin työttömäksi yrityksen lopettamisen jälkeen, enkä ole saanut mistään rahaa kahteen kuukauteen – paperihommat eri konttoreissa edistyvät niin tuskastuttavan hitaasti. Olen hiljaa mielessäni kiittänyt vanhempiani siitä, että he opettivat minut säästämään! Muuten en tiedä, millä olisin nämä kaksi kuukautta elänyt, yksi selittää.

Yksityisyrittäjä kertoo, että epäsäännöllisten tulojen takia saatavilla pitää aina olla puolen vuoden elinkustannusten verran käteistä tai pörssiyhtiöiden osakkeita. Jotkut ovat perustaneet tilin myös ulkomaille toisella valuutalla euron romahtamisen varalta.

– Myimme juuri asuntomme puolella miljoonalla eurolla. Kun hinnat laskevat, ostamme hieman pienemmän 300 000 eurolla, toiset kertovat.

Tuhansia säästöön itse tekemällä

Kaikki tuhansia euroja säästäneet eivät suinkaan ole upporikkaita.

– Minulla on pienet tulot, mutta myös pienet menot. Kerään marjat ja sienet metsästä, leivon ja teen ruoan itse, sekä pakastan. Ostan laadukkaita vaatteita, jotka kestävät pitkään. En käytä tupakkaa tai alkoholia enkä osta krääsää – joululahjojakin hankin jo kesällä, kun eteen sattuu hyviä tarjouksia, eräs vastaajista kirjoittaa.

Säästämisessä ei välttämättä tarvitse edes olla sen kummempaa tavoitetta.

– On kiva katsella tilin saldoa, kun sinne on kertynyt rahaa, yksi kirjoittaa.

Vastaa uuteen kyselyyn: Kuinka usein isovanhempien sopii kyläillä?

(MTV3)