Lasten hyväksikäyttömateriaalin käyttö lisää merkittävästi riskiä syyllistyä vakavampiin lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin. Asia selviää Suojellaan Lapsia -yhdistyksen pimeän verkon kyselytutkimuksesta.
Lähes 40 prosenttia tutkimuskyselyyn vastanneista kertoi hakeutuneensa suoraan verkkovälitteiseen kontaktiin lapsen kanssa katsottuaan hyväksikäyttömateriaalia. 60 prosenttia vastaajista kertoi pelkäävänsä käytön johtavan kontaktiin hakeutumiseen lapsen kanssa.
Kyselyyn tuli yli 10 000 vastausta 12 eri kielellä.
Suojellaan lapsia -järjestön lainopillisen asiantuntijan Anna Ovaskan mukaan tulos osoittaa kuinka tärkeää materiaalin saaminen pois verkosta on.
– Katselu ei ole pelkästään katselua, vaan hirveän moni on myös riskissä syyllistyä muihin seksuaalirikoksiin, Ovaska kertoo.
Tutkimuskyselyyn ohjautui esimerkiksi, jos Tor-verkosta sisältöä hakevassa Ahmia-hakukoneessa käytti lasten hyväksikäyttökuviin liittyviä hakusanoja.
Lähes puolet katsonut livestriimattua lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa
45 prosenttia vastaajista kertoi katsovansa livestriimattua lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Suojellaan Lapsia -järjestön mukaan teknologian jatkuva kehitys tekee materiaalin katsomisesta, tuottamisesta ja levittämisestä yhä helpompaa, mikä vaikeuttaa lasten suojelua verkkovälitteiseltä seksuaaliväkivallalta.
Lasten hyväksikäyttömateriaali on myös vahvasti sukupuolittunutta. Suurin osa materiaalin käyttäjistä kertoi katsovansa tytöistä kuvattua materiaalia.
– Se on asia, joka tiedettiinkin jo, mutta tulos vahvisti sitä entisestään. Huomattavasti pienempi määrä katsoo poikiin kohdistuvaa kuvamateriaalia, Ovaska kertoo.
Noin 70 prosenttia vastaajista oli nähnyt kuvamateriaalia lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ensimmäisen kerran alle 18-vuotiaana. Lisäksi peräti 40 prosenttia oli nähnyt kyseistä kuvamateriaalia ensimmäisen kerran alle 13-vuotiaana.
Kysely toiminut monille väliintulona
Kysely pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman anonyymisti, eikä esimerkiksi ikää, sukupuolta tai muita tunnistetietoja kysytty vastaajilta.
Lähestymistapa kyselyn toteuttamiseen pyrki siihen, että kuvamateriaalin katsojia ei pyritty syyllistämään, sillä kyselyn perimmäisenä tarkoituksena on auttaa materiaalin käyttäjiä muuttamaan käytöstään.
