Hyvä veli -verkostot ja muut korruption muodot pyritään Suomessa jatkossa tunnistamaan ja tukahduttamaan tehokkaammin.
Hallitus on hyväksynyt Suomen ensimmäisen korruption vastaisen strategian ja siihen liittyvän 77-kohtaisen toimenpideohjelman valtioneuvoston yleisistunnossa.
Ohjelmaa esitellyt oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kehui Suomessa korruptiota ilmenevän kansainvälisesti tarkasteltuna vähän, mutta korosti tästä huolimatta asian vakavuutta.
– Tutkimukset osoittavat, että korruptiota esiintyy suomalaisen yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja monilla aloilla. Se ilmenee oikeudettomien etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena. Se ilmenee myös epäeettisenä päätösten valmisteluna muodollisen päätöksenteon ulkopuolella, ministeri luetteli.
Keskeisiä keinoja ohjelmassa ovat muun muassa päätöksenteon ja julkisten hankintojen avoimuuden ja asiakirjajulkisuuden lisääminen. Viranomaisia koulutetaan tunnistamaan korruptiota, lainsäädännön toimivuutta tarkastellaan ja tutkimusta korruptiosta lisätään.
Myös kuntapäättäjillä oltava riittävästi tietoa
Suomessa korruption erityispiirre on sen rakenteellisuus ja vaikea havaittavuus. Strategiamateriaalin mukaan näitä hyvä veli -verkostoja ilmenee "elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa".
– Rakenteelliseen korruptioon liittyvät usein epäterveet verkostot, jossa ei toimita läpinäkyvästi ja mahdollisesti ajetaan omia etuja, sanoi oikeusministeriön erityisasiantuntija Juuso Oilinki, joka korosti tietoisuuden lisäämisen roolia.
– Että opitaan tunnistamaan vääristyneitä rakenteita päätöksenteko- ja valmisteluprosesseissa.