Maastohiihtäjä Ristomatti Hakola on tyytyväinen, että selvisi lauantaisesta kaatumisestaan kahden kylkiluun murtumisella. Kovavauhtisesta laskusta voisi saada ainekset jopa muistokirjoitukseen.
– Selvisin hengissä. Paljon pahemminkin olisi voinut käydä kuin miten kävi, Hakola painotti tiistaina STT:lle.
Pääkaupunkiseudulla pääsee muutamissa paikoissa jo hiihtämään tykkilumiladuilla, mutta Kauniaisissa asuva Hakola ei pidä kiirettä ladulle.
– Teen oireiden mukaan sen mitä pystyn. Aamulla sisäpyöräilin kepeästi. Seuraavaksi ajattelin kokeilla juoksumattoa, mutta kävelemällä tietysti. Hengästyminen tuntuu ikävältä eikä voi tehdä isoilla tehoilla. Nukkuma-asennon löytäminen on ollut vaikeaa, mutta ei tämä muuten häiritse normaalielämää.
LUE MYÖS: Krista Pärmäkoski sivuun Lillehammerin maailmancupista
Sisällä liikkumiseen on selvä syy. Ulkona liukastumisriski kasvaa, mutta toisaalta Hakola tuntee myös kodin vaarat. Kesällä hän kolhi koipensa sohvanjalkaan, ja varvas murtui. Harjoituskausi oli vaikea, joten pariviestin MM-hopeamitalistin valmistautuminen olympiakauteen eteni tuskaisesti.
Isku kulman takaa
Rukan kisojen aattona hän painotti, ettei uusiin takaiskuihin olisi enää varaa.
– Heti kulman takana oli seuraava, Hakola naurahti kohtalolleen jälkeenpäin.
Perjantaina hän kolaroi sprintissä. Lauantaina 15 kilometrin perinteisen kilpailussa rysähti kovemmin. Kyljen lisäksi hän sai tällin kasvoihinsa, mutta kylkivamma on se, mikä peittää helmikuun olympialaiset hämärään.