Kuulovammaiset kritisoivat heille tarkoitettuihin palveluihin tehtäviä leikkauksia. Kuurojen Liiton mukaan viittomakielisten perusoikeuksissa on otettu takapakkia, ja huolta aiheuttavat säästöjen osuminen samaan aikaan järjestöihin sekä hyvinvointialueisiin.
Epäkohtana pidetään myös Kelan tänä vuonna tekemää linjausta ääni- ja kuvatallenteiden viittomakielisestä tulkkauksesta. Kela tarkensi keväällä, että ääni- tai kuvatallenteen viittominen yksittäiselle henkilölle ei enää riitä tulkin saamiseksi paikalle.
Vaatimuksena on nyt vuorovaikutteisuus, eli paikalla pitäisi olla vähintään kolmaskin henkilö, jonka kanssa kommunikoida ohjelmasta. Kuurojen Liitossa linjausta ei ymmärretä.
– Haluan korostaa, että kuurojen pitää itse pystyä valitsemaan, mihin he haluavat käyttää tulkkauspalvelua. Ei niin, että joku taho määrittelee, että et voi käyttää ja rajoittaa sitä. Vaan päinvastoin kuuron pitää itse päättää milloin käyttää, toteaa liiton viittomakieli- ja vaikuttamistyön johtaja Kaisa Alanne.
Eri kuulovammaisten järjestöt ovat kannelleet linjauksesta oikeusasiamiehelle. Kela vetoaa lain perustelutekstiin, jossa vuorovaikutteisuus on mainittu. Tulkkaus voidaan järjestää, jos se on työn tai opiskelun kannalta välttämätöntä. Kelan etuuspäällikkö Seija Peltomäki korostaa myös, että yksilön tarpeet otetaan päätöksenteossa huomioon.
– Ääni- tai kuvatallenne ei ole se ratkaiseva asia, vaan onko se ylipäätään vuorovaikutustilanne. Pelkästään siihen, että kuuntelisi podcastin eikä siinä ole sitä vuorovaikutusta toisen henkilön kanssa, niin sellaiseen ei lähtökohtaisesti saada tulkkausta, Peltomäki sanoo.