Hermovauriot ovat melko yleisiä esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavilla henkilöillä.
Ihmisen elimistö on täynnä hermosoluja, jotka mahdollistavat hermoimpulssien siirtymisen elimistössä. Hermosoluista koostuvaa järjestelmää kutsutaan hermostoksi. Sen tarkoituksena on vastaanottaa viestejä ihmisen sisältä ja ulkopuolelta ja sopeuttaa näiden viestien perusteella elimistön toimintaa.
Ideaalitilanteessa viestintäjärjestelmä toimii ja ihmisen aivot saavat tarvitsemansa tiedon. Tällöin ihminen pystyy esimerkiksi vaivatta liikuttamaan lihaksiaan, tunnistamaan kipua ja hänen elimensä toimivat normaalisti.
Toisinaan hermot kuitenkin vaurioituvat. Seurauksena on hermovauriokipua eli neuropaattista kipua.
Syitä hermovauriolle on monia. Esimerkiksi diabetes, onnettomuus, myrkyille – esimerkiksi alkoholille tai solunsalpaajille – altistuminen, infektiot ja autoimmuunisairaudet voivat aiheuttaa hermovaurion. Toisinaan syytä kivulle ei edes löydetä.
Yhdysvaltalainen neurologi Isha Gupta kertoo Prevention-sivustolle, että yleensä hermovaurio kehittyy hitaasti, jolloin ongelma on mahdollista hoitaa ennen kuin se pahenee. Diagnoosin saaminen voi toki olla hankalaa. Näistä oireista kannattaa mennä heti lääkäriin:
1. Tunnottomuus, kihelmöinti tai polttava tunne
Tunnottomuus, kihelmöinti tai polttava tunne, joka säteilee raajasta toiseen voi olla varhainen merkki hermovauriosta. , esimerkiksi huonosta ja puristavasta asennosta, mutta jos nipistely ei katoa, kannattaa asia tarkistuttaa lääkärillä.
