Iskiasoireet tulevat jossakin vaiheessa elämää tutuiksi noin 40 prosentille väestöstä. Kyseessä on nimenomaan oire, ei sairaus. Mistä iskiaskipu sitten voi johtua, miten se ilmenee ja kuinka sitä hoidetaan? Women's Health paneutui aiheeseen.
Jos on joskus istunut tuolilla tai vessanpöntöllä niin kauan, että jalka tai takapuoli on mennyt tunnottomaksi tai alkanut pistellä, on saanut hieman osviittaa siitä, mitä iskias tarkoittaa.
Tämä hyvin yleinen vaiva johtuu tavallisesti välilevyn pullistumasta, joka taas syntyy yleensä vähitellen välilevyn rakenteen heikentyessä.
Yleensä kipuoireita aiheuttavat välilevyn pullistumat paranevat itsestään, usein neljän viikon kuluessa. Erityisiä hoitotoimia ei välttämättä tarvita.
Miten iskiaskivun tunnistaa? Milloin pitää huolestua ja hakeutua lääkäriin? Miten vaivaa voi ehkäistä? Ainakin seuraavat asiat kannattaa painaa mieleen.
1. Iskiaskipu voi tuntua monissa eri paikoissa
Iskiaskivun syynä on selkäytimestä lähtevän hermojuuren ärsytys- tai puristusoire. Iskias heijastuu koko alaraajaan, joten kivut voivat ilmetä monessa eri paikassa selästä jalkaa pitkin varpaisiin saakka. Joskus selkä on jopa täysin oireeton.
Iskiaksen erottaa tavallisista alaselän lihaskivuista juuri alaraajaan säteilevät oireet. Kipu voi olla hyvin tuskallista ja jopa tehdä liikkumisen mahdottomaksi.
2. Oireet voivat olla moninaisia
Sen lisäksi, että iskiasoireet voivat tuntua monessa eri paikassa, ne voivat olla luonteeltaan hyvin moninaisia. Enemmistö tuntee kipua, mutta osa vain pistelyä tai tunnottomuutta. Myös lihasheikkous on yksi oire.
Hermoja puristava välilevytyrä voi aiheuttaa lihasten toimintakyvyttömyyttä, jolloin esimerkiksi varpailla kävely tai kyykystä nousu käy mahdottomaksi. Vaikeuksia voi olla myös virtsaamisessa tai ulosteen pidättämisessä.
3. Ylipaino, tupakointi ja jatkuva istuminen ovat riskejä
Yleisin syy iskiasoireisiin on nikamien välilevyn rappeutumisesta johtuva pullistuma, joka alkaa puristaa selkäydinhermoa ja saa hermon ärtymään paikallisesti. Rappeutuneiden nikamien välilevy voi myös revetä vähitellen tai äkillisesti, mutta repeämä ei yleensä liity vammaan tai ponnistukseen.
Riskiä lisäävät esimerkiksi ylipaino, tupakointi, runsas autoilu tai muuten istuminen, nostotyö sekä osteoporoosi. Oireita voi silti tulla lähes kenelle tahansa.
4. Lääkäriin ei välttämättä tarvitse mennä – paitsi näistä oireista
Valtaosa välilevynpullistumisista paranee itsestään. Pelkän kivun, puutumisen tai pistelyn takia ei tarvitse mennä lääkäriin, jos tavalliset särkylääkkeet tuovat helpotusta.
Hoitoon on kuitenkin hakeuduttava välittömästi, jos iskiasoireisiin liittyy myös ulosteen pidättämisen häiriöitä, epäonnistunutta virtsaamista, nilkan ojentaja- tai koukistajalihaksen tai muun alaraajan lihasryhmän nopeaa heikentymistä tai sietämättömän kovaa vatsakipua, joka ei hellitä.
5. Hoitotapoja on monia – nämä toimivat
Tavallisesti iskiaskipua voi hellittää parasetamoli- tai tulehduskipulääkkeillä. Parasta kuntoutusta on normaalien askareiden ja liikuntatottumusten jatkaminen kivun salliessa. Kovissa kivuissa vuodelepo voi olla tarpeen, mutta se ei edistä toipumista.
Jos iskiasvaivat jatkuvat yli kuusi viikkoa, on syytä hakea kuntoutusapua lääkäristä. Myös leikkaus voi olla vaihtoehto, mutta useimmiten tarpeeton.
Terveyskirjaston mukaan manipulaatiohoidon, venytyksen ja fysikaalisten hoitojen vaikuttavuudesta ei ole näyttöä välilevytyrän hoidossa eikä niitä suositella hoitomuotoina.
Lähteet: Women's Health, Terveyskirjasto, Selkäkanava.fi
Näin istut selkäystävällisesti
Yhdeksänkymmenen asteen kulmassa ei olekaan paras asento istua – katso oikea asento videolta!
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.