Kuuden tunnin työpäivää on kokeiltu kymmenissä yrityksissä, mutta useimmat ovat luopuneet siitä – hyödyt hävisivät ajan myötä, kuormitus kasvoi

Kuuden tunnin työtä on kokeiltu Suomessa jo kauan – useimmat kokeilut on lopetettu 2:03
Kuuden tunnin työtä on kokeiltu Suomessa jo kauan – useimmat kokeilut on lopetettu

Suomessa on kokeiltu kuuden tunnin työtä jo kymmenissä yrityksissä, mutta useimmat ovat luopuneet mallista muutaman vuoden jälkeen. Ideana kuuden tunnin työssä on se, että työstä maksetaan sama, kahdeksan tunnin palkka.

– Meillä lähdettiin kokeiluun, kun kysyntä oli niin kovaa, että kalatehtaassa ei keritty toimittaa kaikkia tilauksia kahdella kahdeksan tunnin työvuorolla. Niinpä muodostettiin kolme kuuden tunnin vuoroa, jotta saatiin työt tehtyä. Aluksi se toimi hyvin, kertoo Trio Tradingin entinen toimitusjohtaja Ville Sammallahti.

Kuuden tunnin työvuorossa pisin tauko oli kahdenkymmenen minuutin mittainen, joten työtä tehtiin lähes entinen määrä.

– Aluksi kokemukset olivat hyvät. Me saimme tehtyä periaatteessa kuuden tunnin työvuorossa sama työ, mikä normaalisti tehdään kahdeksan tunnin vuorossa.

Ensimmäisten kuukausien ajan kaikki olivat tyytyväisiä. Poissaolot vähenivät, porukka oli motivoitunutta. Ajan myötä työn kuormittavuus alkoi näkyä.

– Mitä pitempään kokeilu kesti, sitä mukaa huomattiin, että työtehot laskivat. Vauhti palautui siihen samaan, mitä se oli ollut kahdeksan tunnin vuoron aikana.

Viiden vuoden kokeilu

Myös nestepakkauksia valmistava yritys luopui jo vuosia sitten kuuden tunnin työpäivistä, vaikka järjestely oli voimassa viisi vuotta ja siitä saatiin ensin hyvät kokemukset.

– Silloin aluksi sairauspoissaolot vähenivät reilusti ja kaikki olivat tyytyväisiä. Sitten kun siihen totuttiin ja se muuttui arkipäiväiseksi, numerot ja poissaolojen määrät palasivat ennalleen. Kustannussyistä sitten päätettiin lopettaa, koska se muuttui liian kalliiksi, kertoo Fluid Bagin entinen toimitusjohtaja Jan Backman.

Pohjanmaalla kokeiluja on ollut jo useita. Myös muualla maassa kuuden tunnin työtä kokeiltiin 1990-luvulla ja vielä 2000-luvulla useissa yrityksissä.

– Siinähän on keskeistä paikallinen sopiminen, eli se voidaan ottaa käyttöön milloin vain, jos työnantaja ja työntekijäpuoli niin päättävät, huomauttaa Pohjanmaan Kauppakamarin johtaja Juha Häkkinen.

Kokemusten perusteella malli istuu hyvin ns. aivotyötä tekeville, samoin prosessiteollisuuteen.

– Ainakin prosessiteollisuudessa on saatu hyviäkin kokemuksia siitä, kun prosessi pyörii kuusi tuntia ja vaihtuu väki aina. Näin kalliit koneet pyörivät yötä päivää, eli kyllä mahdollisuuksia on, huomauttaa Häkkinen.

Suurin osa yrityksistä on kuitenkin luopunut kuuden tunnin työstä.

– Totta kai kaikki haluavat olla töissä kuusi tuntia, jos saa kahdeksan tunnin palkan. Mutta sitten kun taukojen määrä vähenee ja sitä kautta työ tulee raskaammaksi, ne hyödyt sulavat pois. Pitkässä juoksussa se ei ollut meidän yritykselle taloudellisesti enää järkevää, kertoo Sammallahti.

Lue myös:

    Uusimmat