Voiko Suomi siirtyä kuuden tunnin työpäivään? Historian suunta on ollut selvä, mutta nopealla loikalla voi olla dramaattiset seuraukset: "Suomen talous tuhoutuu"

9:23
Voiko Suomi siirtyä kuuden tunnin työviikkoon? Näin asian näkevät Etlan Aki Kangasharju ja STTK:n Antti Palola.

Sanna Marin väläytti viime viikon SDP:n puoluekokouksessa kuusituntista työpäivää. Ehdotukseen sisältyi ajatus, että vaikka ihmisten työaika putoaisi, ansiotasoon ei kuitenkaan tulisi muutosta.

MTV:n Uutisaamussa keskusteltiin pääministerin haluamasta suuresta muutoksesta suomalaiseen työelämään. Katso koko väittely tästä artikkelista löytyvästä videosta!

Ehdotus ja sen edistäminen ansiotasoon koskematta saavat täystyrmäyksen Uutisaamun vieraana olleelta Elinkeinoelämän tutkimusjärjestö Etlan toimitusjohtajalta Aki Kangasharjulta.

– Jos ne nyt tehtäisiin sillä tavalla, kun nyt halutaan jo työryhmäkin perustaa sitä suunnittelemaan, niin jos se tehdään kohtuullisen lyhyellä aikajänteellä, niin Suomen talous tuhoutuu, lataa Kangasharju.

Kangasharju perustelee väitettään sillä, että työnantajien palkkakustannukset nousisivat mallissa rajusti.

– Se tarkoittaisi silloin, että hintoja nostettaisiin 15-20 prosenttia, jolloin kysyntä tippuisi ja työttömyys lähtisi liikkeelle. Ja oliko se SAK:n pääekonomisti, joka laski, että veroja tulisi korottaa 10 miljardilla tällaisessa tapauksessa. Olemassaolevan kestävyysvajeen päälle tulisi toinen kestävyysvaje plus tämä koronavelka – tuhohan siitä tulisi.

Työaika lyhyemmäksi vaikka palkkoja leikkaamalla

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola myöntää mallin nopean edistämisen haastavuuden.

Palola kertoo keskusjärjestönsä pyöritelleen ideaa itsekin jo kolme vuotta sitten, jolloin he teettivät keskustelunavauksena pamfletin, jossa pohdittiin neljän päivän työviikon mahdollisuutta.

– Näin lyhyellä aikavälillä se on varmasti mahdotonta toteuttaa, Palola sanoo.

– Jos katsotaan taaksepäin vaikka 1900-luvun alusta lähtien, niin työn tuottavuus on noussut trendinomaisesti. Se on näkynyt kahtena asiana palkansaajille: joko korotettuina palkkoina tai lyhentyneinä työaikoina.

Palola myös muistutti siitä, että kolme vuotta sitten pamflettia varten tehdyssä kyselyssä selvä enemmistö vastaajista toivotti lyhyemmän työajan tervetulleeksi. Suurin osa ei uskonut tämän seurauksena palkkansa pysyvän ennallaan, vaan osa vastaajista olisi valmis leikkaamaan tulojaan lisääntyneen vapaa-ajan vastineeksi.

Työn tuottavuus hidastunut

Antti Palolan mukaan koronaviruksen vaikutus työhön ja talouteen tulisi pitää erillisenä asiana, mutta pitkällä aikavälillä työn tuottavuuden kasvu ja sen vaikutus on pysynyt samana.

Kangasharju ei sulata ajatusta tämän trendin muuttumattomuudesta. Hänen mukaansa on tapahtunut kaksi selvää käännettä.

– 60-luvulta aina (viime vuosikymmenen lopun) finanssikriisiin asti työikäinen väki lisääntyi. Kun työaikaa lyhennettiin, niin aiemmin oli enemmän työntekijöitä tilalle, jotka korvasivat tämän työpanoksen. Nyt ei ole, Kangasharju sanoo.

– Toinen on se, että työn tuottavuus kyllä kasvoi finanssikriisiin asti, mutta sen jälkeen työn tuottavuuden kasvu on ollut nolla jo kymmenen vuotta.

STTK:n Palola muistuttaa Kangasharjua historiasta, etteivät työnantajat olleet valmiita edes 40-tuntiseen työviikkoon 60-luvulla.

– Eivät silloinkaan elinkeinoelämä tai työnantajat olleet sitä riemurinnoin ehdottamassa. Tässä tulee perspektiiviharha.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja