Kuolleeksi väitettyä irakilaismiestä ei päästä kuulemaan oikeudenkäynnissä – tästä poikkeuksellisessa petosjutussa on kyse

Mies on keskusrikospoliisin (KRP) käsityksen mukaan Irakissa, mutta oikeusapupyyntöön ei ole saatu paikallisilta viranomaisilta vastausta.

Oikeudenkäynti liittyy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomelle marraskuussa 2019 antamaan langettavaan päätökseen.

EIT katsoi Suomen rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimusta käännyttäessään vuonna 2017 Irakiin turvapaikanhakijan, jonka väitettiin tulleen surmatuksi pian Irakiin paluunsa jälkeen.

KRP on epäillyt, että mies onkin elossa, ja asiasta aloitettiin esitutkinta.

Lue myös: Kahdelle syytteet törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennöksestä kuolleeksi luullun irakilaismiehen tapauksessa

Käräjäoikeudessa syytettyinä ovat miehen Suomessa asuva tytär ja tämän entinen aviomies. Heitä syytetään törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä.

Syytteiden mukaan EIT:lle annetut tiedot irakilaismiehen kuolemasta eivät pitäneet paikkaansa ja asiaa koskevat kirjalliset todisteet olivat väärennettyjä.

Vuonna 1996 syntynyt tytär oli se, joka aikoinaan teki valituksen EIT:hen.

Tuomiossaan EIT määräsi Suomen valtion maksamaan tyttärelle 20 000 euroa vahingonkorvauksia ja 4 500 euroa oikeudenkäyntikuluja.

Korvauksia ei kuitenkaan ehditty maksaa ennen kuin KRP aloitti rikostutkinnan.

Katso alla oleva video. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Vangittu on tapetuksi väitetyn irakilaismiehen tytär – tästä poikkeuksellisessa petosjutussa on kyse: "Suomalaisten petosrikosten klassikko"

Syyttäjä: Tytär osittain tunnustanut epäillyt teot

Syyttäjän mukaan samoja väärennettyjä asiakirjoja käytettiin jo aiemmin todisteina hallinto-oikeudessa.

Sen vuoksi tytär ja tämän entinen aviomies saivat syytteet myös toisesta törkeästä väärennyksestä.

Asiakirjojen käyttämistä hallinto-oikeudessa tutkittiin väärennyksen lisäksi törkeänä petoksena.

Tältä osin valtionsyyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta, koska hallinto-oikeudessa ei ollut kyse taloudellisen hyödyn tavoittelusta, jota petoksen toteutuminen lain mukaan edellyttää.

Lue myös: HS: Kuolleeksi väitetyn irakilaismiehen tytär valehteli jo turvapaikka­hakemuksessaan

Tytär sai lisäksi syytteen perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Hänen epäillään antaneen vääriä tietoja vuonna 2015 pidetyssä turvapaikkakuulustelussa.

Syyttäjän mukaan tytär on esitutkinnassa osittain tunnustanut epäillyt teot.

Tyttären entinen puoliso, vuonna 1984 syntynyt mies, on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

KRP odottaa yhä vastausta Irakista

Lisäksi jutussa ovat edelleen epäiltyinä kuolleeksi väitetty, vuonna 1971 syntynyt mies sekä toinen nainen, joka Ylen mukaan on miehen vaimo.

KRP:n mukaan he ovat tiettävästi Irakissa.

– Meillä on Irakiin oikeusapupyyntö edelleen vetämässä, mutta koronaviruspandemian takia siellä on ollut kaikki jäissä, tutkinnanjohtaja Jan Aarnisalo sanoi STT:lle lokakuussa.

Lue myös: Kuolleeksi lavastetun irakilaismiehen tapauksen jäljet vievät hallinto-oikeuteen toimitettuun väärennökseen – "Ei Irakissa näin hutiloiden asiakirjoja tehdä"

Keskiviikkona Aarnisalo kertoi, ettei tilanne ole näiden epäiltyjen osalta muuttunut mitenkään.

Esitutkinnassa kuulusteltiin myös kahta Ruotsissa asuvaa ihmistä, mutta heitä ei enää epäillä rikoksista.

EIT ei nähnyt syytä epäillä miehen kuolemaa

Sittemmin kuolleeksi väitetty irakilaismies saapui Suomeen syksyllä 2015 tyttärensä ja poikansa kanssa.

EIT:n tuomiossa sanotaan, että mies olisi aiemmin samana vuonna joutunut Irakissa kahdesti tappoyrityksen kohteeksi.

Suomessa Maahanmuuttovirasto antoi miehelle kielteisen turvapaikkapäätöksen, eikä ratkaisu muuttunut hallinto-oikeudessa.

Mies palasi vapaaehtoisesti Irakiin loppuvuodesta 2017 jo ennen kuin korkein hallinto-oikeus hylkäsi hänen valituslupahakemuksensa.

Pian kotimaahansa paluun jälkeen miehen kerrottiin kuolleen ampumisessa Bagdadissa.

Päätöksessään EIT sanoi, ettei se näe mitään syytä epäillä irakilaismiehen joutuneen surmatuksi.

Samalla EIT kuitenkin totesi, että miehen alkuperäistä kuolintodistusta ei ollut toimitettu Suomen viranomaisille tai tuomioistuimille, eikä näillä siten ollut mahdollisuutta varmistaa sen aitoutta ja alkuperää.

EIT katsoi, että toimitetut kopiot ja käännökset miehen kuolintodistuksesta ja väitettyä surmaa koskevasta poliisiraportista tarjoavat riittävät todisteet asiasta.

Suomi odottaa oikeusprosessin valmistumista

Suomi voi hakea EIT:n tuomion uudelleentarkastelua. Ulkoministeriöstä on aiemmin kerrottu, että siihen ryhdytään vasta sitten, jos rikosepäilyt johtavat lainvoimaiseen tuomioon Suomessa.

EIT:n yksimielisen päätöksen mukaan Suomi rikkoi menettelyllään Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloja 2 ja 3, jotka koskevat oikeutta elämään ja kidutuksen kieltoa.

EIT katsoi, etteivät Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus ottaneet miehen taustaan liittyviä riskejä ja aiempia tapahtumia riittävästi huomioon kielteisen turvapaikkapäätöksen antaessaan.

EIT:n mukaan Suomen viranomaiset olivat tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia siitä, että mies saattaisi joutua hengenvaaraan Irakissa.