Kirkkoon kuuluvien kummien löytäminen on entistä vaikeampaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun nuorista aikuisista jo noin puolet on eronnut kirkosta, eikä siis sovi kummiksi tai järjestä omien lapsiensa ristiäisiä. Asiantuntijan mukaan tilanne pahenee vuosi vuodelta. Kastettavalla lapsella tulisi mielellään olla kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia.

Mila Alissa Mikaela kastettiin eilen Vantaan Hämeenkylän kirkossa. Vanhemmille oli itsestään selvää, että kolmaskin lapsi saa nimensä ristiäisissä, ei nimenantojuhlassa.
"Aiemmin olin Alppilan seurakunnassa, jossa kastetilaisuuksia saattoi olla vain kolmet vuodessa."
– Kuulumme molemmat kirkkoon ja ristiäiset olivat meille itsestäänselvyys, kertovat vanhemmat Katja Kempas ja Joni Leino.
Monille muille suomalaisille ristiäiset eivät ole enää itsestäänselvyys. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun nuorista aikuisista vain puolet kuuluu enää kirkkoon. Kirkostaeroamisbuumi alkoi vuonna 2003, jolloin uskonnonvapauslakia uudistettiin. Silloin monet nuoret erosivat kirkosta. Nykyään nämä saavat lapsia, joita ei kasteta. Jos kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon, ei lastakaan voi kastaa.




