Muissa Pohjoismaissa avioliittoon pakottaminen on kriminalisoitu. Kunniaväkivallassa uhri ei välttämättä itsekään tunnista väkivallan tekijää.
Helsingin hovioikeus alkoi maanantaina käsitellä viime vuoden keväällä Vihdin Nummelassa tapahtunutta kunniamurhasta. Käräjäoikeus tuomitsi puolisonsa surmanneen 37-vuotiaan miehen vuosi sitten elinkautiseen vankeuteen. Käräjäoikeuden mukaan teossa oli kunniaväkivallan piirteitä.
– Tämä on ensimmäinen henkirikostapaus, jossa on tunnistettu kunnian motiivi. On hyvin todennäköistä, että näitä on ollut aiemminkin, mutta niitä ei vain ole tunnistettu, kertoo Ihmisoikeusliton asiantuntija Johanna Latvala.
Lue lisää: Perheenäiti ei ehtinyt turvakotiin, ruumiista löytyi 78 veitseniskua – MTV seurasi Nummelan murhan oikeudenkäyntiä
Kunniaan liittyvässä väkivallassa ajatellaan, että koko suvun kunnia rakentuu naisen siveellisyyden varaan, Latvala kertoo. Muusta lähisuhdeväkivallasta sen erottaa yhteisöllisyys, sillä kunniaväkivallassa taustalla on koko yhteisö joko toteuttajana, painostajana tai hyväksyjänä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan uhri ei aina tiedä tai tunnista kunniaan liittyvän väkivallan tekijää. Useimmiten kunniaväkivalta kohdistuu tyttöihin ja naisiin, nuoriin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, sekä uskontokunnista ja avioliitoista eroon pyrkiviin.
Jo aiemmin vuonna 2019 mies oli pakottanut naisen matkustamaan Irakiin, jossa hänen sukulaistensa oli tarkoitus tappaa hänet, sillä mies oli sanonut vaimon sukulaisille tämän olevan ”huono nainen.” Tuolloin nainen onnistui täpärästi pakenemaan.