Kunniaväkivaltaan liittyvä lainsäädäntö puuttuu Suomesta täysin – "Tämä on ensimmäinen henkirikostapaus"

Helsingin hovioikeus alkoi maanantaina käsitellä viime vuoden keväällä Vihdin Nummelassa tapahtunutta kunniamurhasta. Käräjäoikeus tuomitsi puolisonsa surmanneen 37-vuotiaan miehen vuosi sitten elinkautiseen vankeuteen. Käräjäoikeuden mukaan teossa oli kunniaväkivallan piirteitä.

– Tämä on ensimmäinen henkirikostapaus, jossa on tunnistettu kunnian motiivi. On hyvin todennäköistä, että näitä on ollut aiemminkin, mutta niitä ei vain ole tunnistettu, kertoo Ihmisoikeusliton asiantuntija Johanna Latvala.  

Lue lisää: Perheenäiti ei ehtinyt turvakotiin, ruumiista löytyi 78 veitseniskua – MTV seurasi Nummelan murhan oikeudenkäyntiä

Kunniaan liittyvässä väkivallassa ajatellaan, että koko suvun kunnia rakentuu naisen siveellisyyden varaan, Latvala kertoo. Muusta lähisuhdeväkivallasta sen erottaa yhteisöllisyys, sillä kunniaväkivallassa taustalla on koko yhteisö joko toteuttajana, painostajana tai hyväksyjänä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan uhri ei aina tiedä tai tunnista kunniaan liittyvän väkivallan tekijää. Useimmiten kunniaväkivalta kohdistuu tyttöihin ja naisiin, nuoriin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, sekä uskontokunnista ja avioliitoista eroon pyrkiviin.

Jo aiemmin vuonna 2019 mies oli pakottanut naisen matkustamaan Irakiin, jossa hänen sukulaistensa oli tarkoitus tappaa hänet, sillä mies oli sanonut vaimon sukulaisille tämän olevan ”huono nainen.” Tuolloin nainen onnistui täpärästi pakenemaan.

Lue lisää: Mies tappoi puolisonsa Nummelassa – nainen oli aiemmin avautunut poliisille vuosia kestäneestä väkivallasta, mies ei päästänyt edes kauppaan

Turvakodeissa kunniaväkivaltaa kokeneita asiakkaita kohdataan säännöllisesti, mutta asia ei välttämättä käy heti ilmi. Aina asiakas ei itsekään tiedä, miksi hän tarkalleen ottaen hakee turvaa. Syyksi hän saattaa kertoa sen, että kotona pelottaa. Kunniaväkivallan piirteet alkavat hahmottua ammattilaisille, kun asiakkaalta kysytään hänen lähipiiristään.

– Kunniaväkivalta alkaa näkyä sitten, kun yhteisö tulee jollain tavalla mukaan. Jos asiakkaamme kertoo haluavansa eroon parisuhteestaan, kysymme, mitä hänen vanhempansa tai kumppaninsa lähipiiri asiasta ajattelee, kertoo Pääkaupungin turvakoti ry:n vastaava sosiaalityöntekijä Minna Remes-Sievänen.

"Siinä vaiheessa tilanne on aika vaarallinen"

Tilastoja kunniaväkivallan vuoksi turvakoteihin hakeutuvien määrästä ei ole olemassa. Tyypillisesti se pidetään piilossa perheen ja yhteisön sisällä niin kauan kuin mahdollista.

– Siinä vaiheessa, kun väkivaltaa kokeva hakee apua, tilanne on jo aika vaarallinen. Jos uhri kertoo asiasta jollekin, se pitäisi ottaa äärimmäisen vakavasti, toteaa Johanna Latvala.

Suomen kunniaväkivaltaa koskeva lainsäädäntö laahaa muiden Pohjoismaiden perässä. Muissa Pohjoismaissa on kriminalisoitu avioliittoon pakottaminen, toisin kuin Suomessa. Lisäksi pakkoavioliiton purkaminen on mahdollistettu muutoinkin kuin avioeron kautta, esimerkiksi kumoamisella tai mitätöimisellä.

Ne voivat olla parempia vaihtoehtoja uhrille vaikkapa lasten huoltajuuksien tai omaisuuden vuoksi.

Viime kesänä Ruotsissa kriminalisoitiin nuorten vapauden rajoittaminen, jonka motiivina on kunnia. Kunniamotiivi on myös tuomioita koventava peruste.

– Meiltä puuttuu täysin lainsäädäntö kunniaan liittyvää väkivaltaa koskien, sanoo Latvala.

Latvalan mukaan Suomessa kunniaväkivallan vastainen työ on levännyt pitkälti järjestöjen harteilla, kun taas muissa Pohjoismaissa viranomaisilla on ollut aktiivisempi rooli.