Nykyään itse kukin voi kerätä itsestään runsaasti dataa. Aktiivisuusrannekkeet ja -sormukset keräävät tietoa vaivatta. Kertyvästä datasta voi oikein käytettynä olla merkittävää hyötyä niin terveyden edistämisessä kuin sairastumisen ehkäisemisessä.
Ennen pituus ja paino olivat ainoat numerot, jotka ihminen saattoi helposti itsestään kirjata. Jo verenpaineen mittaaminen vaati käyntiä terveyskeskuksessa.
Nyt tilanne on toinen. Korkea teknologia on johtanut siihen, että arjen ohessa itse kukin saa hyvin helposti talteen tietoa esimerkiksi sykkeestä, unen laadusta ja hengitystiheydestä.
Hyöty talteen
Mittaaminen voi olla hauskaa, mutta saattaa aiheuttaa harmiakin.
– Jos on luonteeltaan supersuorittaja, niin silloin mittaaminen saattaa lisätä stressiä. Jos taas ottaa rennommin, voi saada hyvinkin luotettavan kuvan omasta elimistöstä, sanoo lääkäri ja tietokirjailija Olli Sovijärvi.
Datan kerääminen ja analysoiminen saattavat auttaa esimerkiksi stressinhallinnassa. Silloin tarvitaan tietoa palautumisesta.
– Unenlaatua pitäisi mitata ja tarkkailla autonomisen hermoston toimintaa, johon pääsee käsiksi leposykkeen, sykevaihtelun ja sykevälivaihtelun avulla, selittää lääkäri.
– Kun hengittää sisään, niin syke nousee hieman ja kun hengittää ulos, syke laskee hieman. Ja mitä suurempaa tämä vaihtelu on, sitä paremmassa kunnossa hermosto on, avaa Sovijärvi sykevälivaihtelun merkitystä.
Kerätty data antaa tietoa siitä, kuinka stressaantunut ihminen on. Aina omaa stressiään ei edes huomaa itse, mutta mittaaminen tekee huomaamatta jääneen näkyväksi.
Syvä hengitys ensiavuksi
Ihminen osaa purkaa stressiään automaattisesti ja luontaisesti.
– Stressaavassa tilanteessa ihminen saattaa puuskahtaa voimakkaasti, ja uloshengityksessähän syke laskee, sanoo Sovijärvi.
Jos stressistä on merkkejä, ensimmäinen keino onkin hengittää syvään.
– Yleensä neuvon ihmiset metsään. Jo lyhytkin kävely metsässä laskee stressitasoa ja verenpainetta, sanoo Sovijärvi.
– Ja mitä pidempään on metsässä sitä voimakkaampi vaikutus.