Pekka Valtonen: Puolen maailman valtias. Kaarle V:n 1500-luku ja Euroopan mahdin synty. Gaudeamus. 616 s. 2015.
Mikä teki Europasta Euroopan? Yksiselitteistä, kaiken kattavaa vastausta ei ole. Maanosamme – ja koko maailman – ymmärtämiselle ja hahmottamiselle tärkeintä on yrittää pohtia ja rakentaa kuvaa menneisyyden kautta.
Globaali mittakaava on olennaista myös siksi, että Eurooppa ja eurooppalaisuus eivät ole olleet ainoita sivilisaatioita ja kulttuureja, eivätkä aina edes hallitsevia sellaisia. Viime vuosisadat löytöretkien, siirtomaavallan, teknologian ja aatteiden viemisen ja monien muiden seikkojen seurauksena ovat kuitenkin hyvin paljon Euroopan (ml. Yhdysvallat) merkkaamia.
Eurooppa oli 1500-luvulla ja sen jälkeenkin erilaisten valtojen, ruhtinaskuntien ja paavin istuimen kirjava kartta. Tämä näkyy kirjaimellisesti Pekka Valtosen kirjan etu- ja takakansien sisäaukeamilla. Alussa on Eurooppa noin vuonna 1560, mukana tietysti Osmanivaltakunta, takakannessa kaaviokuva kuningashuoneista avioliittoineen, jälkeläisineen ja erilaisine titteleineen. Hallitsijana oleminen ei taatusti ollut helpompaa kuin Euroopan komission johtaminen.
Nämä graafiset esitykset ovat välttämättömiä, jotta pysyy kirjassa kärryillä. Se vilisee hallitsijoita, ruhtinaita, naimakauppoja, hallittavia alueita, aluekiistoja, sotia. Mutta ei pelkästään niitä. Kirja ei ole vain kronikka eräästä suurhallitsijasta sukuineen. Se aukeaa ja laajenee Kaarlesta suureksi kuvaksi muuttuvasta ajasta.
Teos on siis laajempi näkymä niin talouden ja rahalaitoksen, politiikan, hallintojen, väestön kuin teknologian ja uskonnon vaikutuksen muutoksista sellaisiksi, joita nykypäivän kokemuksella on helpompi ymmärtää. Muutokset olivat paikallisia ja rajat ylittäviä ja kansainvälisiä, jos tällaiset modernimmat ilmaisut sallitaan. Muutoksia tietysti myös vastustettiin, kirkonmiehistä kiltalaitokseen ja niin ”Uudessa maailmassa” kuin muuallakin.