Kuluttajajärjestöt vastustavat geenimuunneltujen tuotteiden hyväksymistä

Komissio pyysi kuluttajajärjestöiltä kannanottoja kolmeen valinnaiseen tapaan edetä muuntogeenisten tuotteiden hyväksymisessä. Komission mukaan on joko palattava aikaisempaan hyväksymiskäytäntöön, jatkettava nykyistä katkoa tai luotava pikaisesti tilapäinen hyväksymisprosessi. Kuluttajajärjestöt kannattavat nykyisen katkon jatkamista siihen asti, kunnes EU:n uusi bioteknologiaa koskeva lainsäädäntö tulee voimaan eli kenties vuonna 2002.

Eri tahojen edut puntarissa

Komission bioteknologiaa ja ruokaturvallisuutta koskevia muistioita kokouksessa esitteli mm. terveysasioista ja kuluttajasuojelusta vastaavan osaston pääjohtaja Robert Coleman. Komissio näki kuluttajajärjestöjen kannalle eduksi sen, että se on samansuuntainen kuin yleinen mielipide, EU:n parlamentin ja useidenn jäsenmaiden näkemys asiasta. Toisaalta komissio pitää sen haittana sitä, ettei hyväksymismenettelyn pitämiselle jäissä löydy nykytilanteessa laillista pohjaa. Komissio totesi sen myös olevan ristiriidassa WTO:n sääntöjen kanssa.

Komission ajamana vaihtoehtona oli gm-tuotteiden väliaikaisen hyväksymisprosessin käyttöönotto. Komisson edustajat arvelivat, että tiukempien vaatimusten ja lisäselvitysten sovittaminen prosessiin edistäisi myös kansalaisten luottamuksen palauttamista hyväksymismenettelyyn.

Yksimielinen päätös "katkaisuhoidon" jatkamisesta

Euroopan kuluttajaliiton (Association of European Consumers) pääsihteeri Bengt Ingestam tiivisti eri maiden kuluttajajärjestöjen näkemykset yhteiseksi kannanotoksi, jonka mukaan uusien gm-tuotteiden hyväksymisprosessin katkoa on siis jatkettava uuden lain valmistumiseen asti. - Korviini ei ole koskaan kantautunut eurooppalaisten kuluttajien toiveita gm-ruoasta, vaan epäluulot ja vastustus sitä kohtaan näyttää kasvavan. En ymmärrä mitään markkinalähtöistä perustetta tällaisten ruokatuotteiden tarjonnan lisäämiseksi, Ingerstam totesi. Hänen mukaansa gm-ruoan hyväksymisprosessilla palvellaan vain bioteknologian teollisuuden tarkoitusperiä.

Suomen ruotsinkielisen Marttaliiton ekoneuvoja Camilla Sederholm muistutti, että gm-tuotteiden merkintäjärjestelmä ei käytännössä vastaa kuluttajien odotuksia. Esimerkiksi Suomen tullilaboratorion mahdollisuudet testata geenimuuntelu tuontituotteissa on rajallinen. - Kuluttajan kannalta geenimuuntelu ei ole tuonut myönteisiä parannuksia ruokatuotteiden ominaisuuksiin. Gm-tuotteista 71 prosenttia on kehitetty rikkakasvien torjunta-aineita sietäviksi ja 28 prosenttia hyönteisille myrkyllistä ainetta tuottaviksi, Sederholm tähdensi. (Lähde: Finfood)