Kuljetusalan lakko alkaa

Tämänpäiväiset sovitteluyritykset eivät tuottaneet tulosta. Kiistan osapuolten johdot eli Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton puheenjohtaja Timo Räty ja Autoliikenteen työnantajaliiton toimitusjohtaja Hannu Parvela kävivät tänään sovittelijan toimistossa, jossa tilanne todettiin.

Paikalla olivat myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen ja Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Seppo Riski.

Lakko pysäyttää suuren osan maan autoliikenteestä, sillä työtaistelun piirissä ovat kaikki suurimmat bussi- ja kuorma-autoyritykset ja yli 10 000 työntekijää. Bussilakko häiritsee sekä kauko- että työmatkaliikennettä. Myös kuorma-autokuljetuksiin odotetaan häiriöitä, mutta esimerkiksi kauppojen tavarahuollon uskotaan toimivan.

Lakon sovittelu keskeytyi tiistaina valtakunnansovittelijan todettua, ettei sovintoehdotuksen antamiseen ole edellytyksiä. Kovimmat kiistat koskevat kuljettajien osa-aikatyötä.

Valtakunnansovittelija jatkaa lakon sovittelua ensi keskiviikkona.

Lakko pysäyttää myös jätekuljetukset

Kuljetusalan lakko vaikuttaa myös jätekuljetuksiin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla YTV kehottaakin asukkaita viemään jäteastioihin vain välttämättömät roskat, jäteröykkiöt kun uhkaavat etenkin suuria kerrostaloja.

Mm. sairaaloiden ja hoitolaitosten jätekuljetukset pyritään hoitamaan ulkopuolisin voimin. Helsingin kantakaupungissa seka- ja biojätekuljetukset toimivat lakon aikanakin.

Kiista osa-aikatyöstä kärjisti neuvottelut

Neuvottelut ovat jumiutuneet kiistaan osa-aikatyön käytöstä. AKT katsoo työnantajan pyrkivän korvaamaan osa-aikaisilla kokoaikatyötä ja luomaan alalle "kahden kerroksen työmarkkinat". Työntajaliiton toimitusjohtaja Hannu Parvela korostaa, että osa-aikaisten määrä on rajoitettu vain ruuhkahuippujen tasaamiseksi, eikä sitä ole tarkoitus lisätä.Parvelan mukaan se ei olisi mahdollistakaan, koska korkeiden ammattitaitovaatimusten vuoksi tilapäistyövoimaa ei ole.

Työnantajien mukaan AKT on vaatinut, että jokaisella varikolla saisi olla vain yksi osa-aikainen työntekijä, mikä johtaisi kustannusten rajuun nousuun.

AKT:n puheenjohtaja Timo Räty korostaa, että liitto on vaatinut vain pelisääntöjä, joilla asioista voidaan sopia.

AKT katsoo työnantajan vaatimusten johtavan siihen, että kuorma-autopuolen aamujakelut ja iltakeräilyt tehtäisiin osa-aikaisten voimin. Busseissa kaikki säännöllisestä linjaliikenteestä vähänkin poikkeavat ajot hoidettaisiin osa-aikaisilla.

Liiton mukaan pääkaupunkiseudulla osa-aikatyön 10 prosentin osuus tehdyistä tunneista merkitsisi sitä, että 700 työntekijän yrityksessä voisi olla 140 osa-aikaista. Sen lisäksi keikkatöiden tekemistä ei rajoitettaisi. Muualla maassa osa-aikatyötä voitaisiin tehdä rajoituksetta.

Parvela korostaa, että kuljetusalalla osa-aikaisten määrä on vain seitsemän prosenttia, mikä on muihin aloihin verrattuna vähän. Asiakkaiden tarpeet edellyttäisivät suurempaa joustavuutta.

Valtakunnallisesta kuljetuslakosta 15 vuotta

Vaikka AKT on tunnettu lakkoherkkyydestään, autoliikenteen työehtosopimusten vuoksi valtakunnallisiin työtaisteluihin ei ole juuri turvauduttu. Edellinen merkittävä lakko koettiin vuonna 1991, jolloin se kesti yli kolme viikkoa. Myös vuonna 2000 oli muutaman päivän lakko. Sen sijaan tukilakkoja ja paikallisia työtaisteluja on ollut usein. Mittavimmat lakot ovat olleet satamissa.

Bussiliikenteessä lakkoiltiin viimeksi loppuvuodesta 2004, jolloin pääkaupunkiseudun Connex- ja Concordia-yhtiöt pysähtyivät osa-aikaisten työntekijöiden määrää koskevan kiistan vuoksi.

Kiistaa käydään nytkin valtakunnansovittelija Jorma Reinin vuonna 1995 tekemän ratkaisun tulkinnoista.

(MTV3)

Elinkeinoelämä pelkää kuljetuslakon laajenevan

(Kauppalehden talousuutiset 03.03.2006)

Katso tästä kaikki lakonalaiset yritykset (pdf-tiedosto)