Yli 500 miljoonaa vuotta sitten tapahtui jotain erityistä, joka käynnisti lajiräjähdyksen

Maan magneettikentän voimakkuuden tiedetään vaihtelevan ajan myötä. Voimakkuutta voidaan tutkia kallioon varastoituneista pienistä magneettisista hiukkasista.

Lue myös: Auringossa tapahtunut kaksi massiivista purkausta: Maapallo tulilinjalla, katse taivaalle lähiöinä

Ensimmäisiä todisteita siitä, että maapallon magneettikenttä heikkeni 26 miljoonan vuoden ajan, saatiin vuonna 2019 tutkimuksesta, jossa tutkittiin 565 miljoonaa vuotta vanhaa kiviaineistoa.

Kivistä löytyneistä magneettisista hiukkasista selvisi, että magneettikenttä oli 565 miljoonaa vuotta sitten kymmenen kertaa heikompi.

Tuoreimmassa tutkimuksessa käy ilmi, että 591 miljoonaa vuotta sitten magneettikenttä heikentyi dramaattisesti ja kentän vahvuus oli peräti 30 kertaa heikompi kuin nykyään.

Maapallon magneettikentällä on merkittävä rooli asuinplaneettamme elinkelpoisuudessa.Shutterstock

Kiviaines, josta tiedot kerättiin, oli peräisin Etelä-Brasilian alueelta.

Tutkimusryhmä tutki sitten Etelä-Afrikasta peräisin olevia, yli 2 miljardia vuotta vanhoja, kiviä, joiden magneettisista hiukkasista paljastui, että tuolloin maapallon magneettikenttä oli yhtä voimakas kuin tänä päivänä.

2 miljardia vuotta sitten maapallon sisin osa oli nestemäinen, ei kiinteä, mikä vaikutti magneettikentän syntytapaan.

– Miljardien vuosien aikana prosessi tuli yhä tehottomammaksi. Ja kun maapallo pääsi ediakarakauteen, oli kenttä heikoimmillaan ja melkein romahtamassa, kertoo tutkimuksen vanhin kirjoittaja, geofysiikan professori John Tarduno CNN:lle.

– Onneksemme se alkoi kuitenkin jälleen voimistumaan ja sisin ydin jähmettymään samaan aikaan, mikä stabiloi magneettikentän.

Lue myös: Elon Muskin raketti näkyi jopa Suomessa: Sampo kuvasi ilmiön Turussa – "Kirkas kuin tähti"

Mahdollisti monimutkaisten eliöiden kehittymisen

Perinteisesti monimutkaisten eliöiden kehittymisen ja elämisen maapallolla on ajateltu tulleen mahdolliseksi, kun ediakarakautena fotosynteettiset organismit, kuten syanobakteerit, tuottivat happea, jonka myötä happi kertyi veteen tasaisesti ajan myötä.

Tardunon tutkimusryhmän tulokset tarjoavat tälle ajatukselle kuitenkin vaihtoehtoisen tai täydentävän hypoteesin. Se liittyy lisääntyneeseen vedyn menetykseen maapallolta avaruuteen silloin, kun geomagneettinen kenttä oli heikko.

Magnetosfääri suojaa maapalloa aurinkotuulelta ja pitää siten ilmakehän Maassa. Siten heikompi magnetosfääri tarkoittaa, että kevyempiä kaasuja, kuten vetyä, häviää maan ilmakehästä, tutkimusryhmän jäsen kertoo CNN:lle.

Lue myös: Tutkijat pohtivat Kuuhun hurjan kuuloista ideaa: "Wall of Death"

Tarduno kertoo, ettei tutkimusryhmä kiistä sitä, että useampia prosesseja olisi tapahtunut samanaikaisesti, minkä vuoksi lajiräjähdys maapallolla olisi tullut mahdolliseksi, mutta heikko magneettikenttä on saattanut sallia hapettumisen ylittävän kynnyksen, mikä on edistänyt evoluutiota.

Tardunon mukaan heidän hypoteesinsa on vankka, mutta syy-yhteyden todistaminen voi viedä vuosikymmeniä ja olla haastavaa, sillä 591 miljoonaa vuotta sitten eläneistä eläimistä tiedetään vähän.

Lue myös: Tämä raketti käy kynttilävahalla ja vie 250 kiloa avaruuteen – katso video laukaisusta

Tutkimus julkaistiin Nature Communications Earth & Environment –lehdessä.

Lähteet: CNN, Tekniikka&Talous, Nature Communications Earth & Environment

• Eilen14:31
  Painonhallinta

  Nukutko sopivasti? Tietty määrä unta mahdollistaa parhaan tuloksen painonpudotuksessa
• Eilen13:23
  Tutkimustulokset

  Tutkijat löysivät kuusi miljoonaa vuotta vanhaa ilmaa
• Eilen06:49
  Dinosaurukset

  T.rexin luuranko kuuluikin aivan eri lajille: käsitys dinosaurusten kuninkaasta mullistui
• ke21:00
  Kalat ja vesieläimet

  Jäämeren uumenista löytyi "kuolemapallo"
• ke15:06
  Tekoäly

  Tutkimus: Tekoäly saa ihmiset yliarvioimaan älylliset kykynsä
• Lataa lisää