Eräänä yönä Katie Holley heräsi pelästyneenä. Hänestä tuntui kuin hänen korvaansa olisi pudonnut jääpala. Kyseessä oli kuitenkin paljon kaameampi kohtao: torakka oli mennyt Holleyn korvaan, eikä suostunut tulemaan ulos.
Yllä oleva video esittelee Libby Hufferin. Hufferilla on harvinainen ihosairaus, jonka vuoksi hänen kehoaan peittävät tuhannet, pienet kasvaimet.
Vuonna 2017 Katie Holley osti miehensä kanssa ensimmäisen yhteisen talon. Talossa oli kuitenkin joitakin ongelmia, joista eräs oli torakoiden läsnäolo, Holley kertoo Self.comissa. Talo sijaitsi Floridassa ja oli valikoitunut paikallisen eurycotis floridana -lajin kodiksi.
Lue myös: 93-vuotias kuoli karmealla tavalla – ihossa satoja miljoonia punkkeja: "Ne söivät hänet elävältä"
Lopulta Holley tilasi lopulta paikalle hyönteismyrkyttäjän, joka käsitteli talon.
– Se tuntui hyvältä minun ja mieheni mielestä. Päätimme käyttää 85 dollaria joka kolmas kuukausi tähän, koska tunsimme, että se on tärkeää mielenrauhamme vuoksi. Valitettavasti helpotuksentunteemme siitä, ettei enempää torakoita löytyisi, oli hieman ennenaikaista, Holley kirjoittaa.
Tuntui kuin korvaan olisi "pudonnut jääpala"
Eräänä yönä Holley heräsi pelästyneenä. Hänestä tuntui kuin hänen korvaansa olisi pudonnut jääpala.
– Mutta se oli jotakin paljon pahempaa, hän sanoo.
Holley meni vessaan ja yritti puhdistaa korvaansa pumpulipuikolla.
– Panin sen hellästi korvaani nähdäkseni, mitä oli meneillään, ja tunsin jonkin liikkuvan. Kun vedin puikon ulos, siinä oli kiinni kaksi tummanruskeaa, ohutta palaa. Hetkeä myöhemmin tajusin, että ne olivat jalkoja. Jalkoja. Jalkoja, jotka voisivat kuulua vain seikkailunhaluiselle torakalle, joka tutki korvakäytävääni.
"Saatoin tuntea torakan yrittävän tunkeutua syvemmälle korvakäytävääni"
Holley alkoi hyperventiloida. Hänen aviomiehensä tuli paikalle, kurkkasi Holleyn korvaan ja vahvisti, että siellä todella oli kutsumaton vieras.
Mies yritti poistaa ötökän pinseteillä, mutta turhaan. Pariskunta lähti ensiapuun.
– Kun kävelin autolle, saatoin tuntea torakan yrittävän tunkeutua syvemmälle korvakäytävääni. Se oli kamala tunne, ei välttämättä kivulias, mutta psykologisesti kidutusta.
"En kykene selittämään, millaista on tuntea torakan kuolinkamppailu"
Ensiavussa Holley tutkittiin ja torakan olemassaolo varmistettiin. Holleyn piti odottaa lääkäriä. Hän itkeskeli ja yritti pitää itsensä kasassa.
Lopulta lääkäri tutki Holleyn ja kaatoi korvaan puuduttavaa ainetta, jonka piti myös tappaa torakka.
– Kun lääkäri kaatoi aineen, torakka alkoi... Reagoida. En kykene selittämään, millaista on tuntea torakan kuolinkamppailu, kun se on jumissa hyvin herkässä kohdassa kehoasi. Siksi en aio yrittää selittää sitä ja toivon vain, ettei kenenkään muun tarvitse kokea tätä hyvin erityistä tilannetta. Käyttäkää mielikuvitustanne, Holley sanoo.
– Torakalta kesti noin kaksi minuuttia kuolla (RIP, sekin kusipää). Sitten, isoja, käyriä pinsettejä käyttäen, lääkäri poisti muutaman palan torakkaa.
Ensiapu ei poistanut koko torakkaa
Holley kotiutettiin ja hän sai lääkkeitä. Korva oli turta 24 tunnin ajan, mutta silti Holley tunsi rapinaa ja kipua esimerkiksi haukotellessaan. Viikon kuluessa tilanne ei parantunut.
Kun Holley meni omalle lääkärilleen uusimaan reseptejä, hän mainitsi tälle kokemuksestaan ja siitä, että koki edelleen epämukavuutta korvansa alueella. Lääkäri päätti tutkia korvan.
Jos julkaisu ei näy, katso se täällä.
Korva huuhdeltiin, ja lääkärin katsoessa sisään hän havaitsi, ettei torakan ruumista ollutkaan poistettu korvasta kokonaan. Hän huuhteli ja puhdisti korvaa, kunnes kuusi palaa torakkaa oli poistettu. Ne olivat olleet Holleyn korvassa yhdeksän päivää.
– Muistakaa, että minulle sanottiin ensiavussa, että koko torakka oli poistettu. Näin todisteet itse! Olin silloin kuitenkin traumatisoitunut, väsynyt ja itkin, joten en tajunnut keskittyä siihen, mitä näin. Ilmeisesti ensiapu ei kuitenkaan poistanut koko torakkaa, Holley kuvaa.
– Kun omalääkärini oli poistanut sen, mitä kykeni poistamaan, hän hieroi kiltisti selkääni, kunnes lakkasin itkemästä. Hän kertoi minulle hiljaisella äänellä, että korvassani voisi olla lisääkin, ja että hän varaisi minulle ajan lääkäriin.
"Hän veti ulos koko pään, ylöosan, lisää raajoja ja tuntosarvet..."
Holley yritti muistella, oliko kukaan löytänyt torakan päätä. Hän ei kyennyt muistamaan sitä. Seuraavan lääkärin vastaanotolla totuus kuitenkin selvisi.
– Hän käytti työkalua, joka näytti suurilta saksilta, ja veti ulos koko pään, yläosan, lisää raajoja ja tuntosarvet. Minä vain nyyhkytin. Tämä uusinta, ilman puudutetta, saatoin tuntea jokaisen poiston ja kuulla ihastuttavan rutinan, kun palasia irrotettiin.
Nyt Holleylle vakuutettiin, että korva oli tyhjä. Hän myös kertoi, että samana päivänä toinenkin asiakas oli kaivannut samanlaista toimenpidettä, koska vastaavaa sattuu "ainakin kerran kuussa".
– Nyt olen vapaa torakasta ja voin paremmin. Luulen, että korvani paranee nopeammin kuin psyykeeni. Tarvitsen terapiaa monien syiden vuoksi, mutta tämä kokemus on pahempi kuin kaikki nuo syyt.
Jatkossa Holley nukkuu vain korvatulpat korvissaan.
Lähde: Post-gazette.com, Self.com