Kristinalla ei mielestään ollut aikaa sairastaa – päätyi teho-osastolle viikoksi: "Jos mieheni ei olisi pakottanut minua lääkäriin, olisin voinut kuolla"
11:17Videolla Ex-suorittajat-Facebook-ryhmän perustajat kertovat omat tarinansa työuupumuksesta.
Julkaistu 19.01.2020 10:02
Outi Jaatinen
outi.jaatinen@mtv.fi
Kristina kertoo Huffington Post -sivustolla, miten hän oli lähes kuolla verenmyrkytykseen, koska hänellä ei mielestään ollut aikaa olla kipeä.
Keväällä 2015 kahden pienen lapsen äiti Kristina Wright luuli olevansa tulossa kipeäksi tai kärsivänsä jostakin allergiasta. Hän sivuutti oireet olan kohautuksella ja söi C-vitamiinia ja ibuprofeenia.
– Muistan ajatelleeni, että tämä on niin minun tuuriani. Olin ärsyyntynyt siitä, että tunsin oloni surkeaksi juuri kiireisellä pääsiäisviikolla, jolloin oli myös aviomieheni syntymäpäivä.
72 tuntia myöhemmin Kristina meni illallisen jälkeen vastentahtoisesti sänkyyn lepäämään, koska hän ei kerta kaikkiaan jaksanut enää pysytellä ylhäällä.
Seuraavat tunnit tuntuvat jälkikäteen hatarilta muistoilta. Sen Kristina muistaa, että häntä lähdettiin viemään ambulanssilla sairaalaan.
Kristinalla todettiin keuhkokuume ja septinen sokki. Hänen munuaisensa olivat pettämässä, ja verenpaine oli vaarallisen alhaalla.
Vielä ambulanssissakin Kristina muisti ajatelleensa epäuskoisena, että ei hän voinut olla näin sairas.
– Minulla oli synttärikakku leivottavana ja pääsiäiskorit tehtävänä. Oli vastuita ja deadlineja. Minulla ei ollut aikaa tällaiselle, ajattelin.
Viikko sairaalassa
Kristina oli 12 tuntia päivystyspoliklinikalla. Myöhemmin hänet siirrettiin teho-osastolle, ja silloin hän tajusi, miten vakava hänen tilansa oli, sillä sellaiset sanat kuin septinen sokki ja sepsis eivät olleet soittaneet hänen mielessään hälytyskelloja.
– Opin, että verenmyrkys oli kehon vaarallinen vastaus infektioon. Kroppani oli sammuttamassa toimintojaan vakavan infektion takia.
Lääkärien mukaan Kristinalla oli ensin ollut norovirus, sitten keuhkokuume ja lopulta verenmyrkytys.
Teho-osastolla ruoka alkoi viimein pysyä sisällä, ja hän pystyi istumaan itse. Kristina alkoi tuntea olonsa paremmaksi, eikä hän enää pelännyt kuolevansa.
Viikon aikana Kristina oli tavannut lukuisia lääkäreitä. Yksi heistä oli sanonut, että jos Kristina olisi odottanut 12 tuntia kauemmin, hän olisi todennäköisesti kuollut.
– Jos aviomieheni ei olisi pakottanut minua lääkäriin, olisin todennäköisesti saanut sydänkohtauksen ja kuollut. Olin onnekas, kun olin elossa.
Ei tiedetä, mikä oli syynä Kristinan sairastumiseen. Kun Kristina myöhemmin tarkastuskäynnillä lääkärissä kysyi, mitä hän olisi voinut tehdä estääkseen koko jutun, lääkäri oli vastannut lempeästi: ”Olisit voinut tulla lääkäriin aiemmin.”
Kristina arvelee, että alkuperäinen infektio johtui siitä, että hän ei ollut pitänyt huolta itsestään. Hän oli ennen noudattanut sairastelun kanssa niin sanottua kolmen päivän sääntöä: jos olo ei kolmen päivän levon ja nesteytyksen jälkeen parantuisi, hän ottaisi yhteyttä lääkäriin.
– Tuona maanantaina tunsin todella olevani kipeä. Tiistaina minua oli paleltanut ja minulla oli ollut kipuja. Keskiviikkona oli alkanut oksentelu ja ripuli. Torstaina tein jo kuolemaa teho-osastolla. Kolmen päivän sääntöni, käytännöllinen yritys huolehtia itsestäni, oli pettänyt minut.
Parantuminen vei kuukausia
Viikon sairaalassa olon jälkeen Kristina pääsi kotiin. Verenmyrkytyksestä parantuminen täysin vei kuukausia. Kristinasta tuntui, ettei hänellä ollut energiaa mihinkään, ja tavalliset kotiaskareet tuntuivat raskailta.
Kristinan aviomies oli todella huolehtivainen tuona aikana. Hän kiinnitti huomiota jokaiseen yskäykseen tai särkyyn.
Ei Kristina mitään täydellistä valaistumista kokenut omasta terveydestään huolehtimisen suhteen. Hän on kuitenkin yrittänyt parantaa tapojaan, vaikka perheestä huolehtiminen pitää kiireisenä.
– Omasta itsestä huolehtiminen tuntuu niin joutavalta hemmottelulta, johon minulla ei olisi aikaa. Ei edelleenkään.
Kristina kokee, että hänen tuntemansa syyllisyys johtuu osittain siitä, että naisten ja äitien odotetaan hoitavan tiettyjä asioita. Toisaalta hän kuitenkin tajuaa laittaa välillä velvollisuudet syrjään, jos oma terveys sitä vaatii ja on mennyt lääkäriin herkemmin.
