Suomi ottaa valmiuslain käyttöön, jotta koronaviruksen leviämistä voidaan tehokkaammin ehkäistä.
Valmiuslaki antaa viranomaisille laajat valtuudet sulkea yhteiskunnan palveluita ja rajoittaa ihmisten liikkumista.
Valmiuslakia voidaan käyttää vain poikkeusoloissa, joita on laissa määritelty.
Tätä kriisitilanteita varten luotua lakia aiotaan tulevaisuudessa muuttaa vastaamaan uusia uhkakuvia.
Hallitus on jo aloittanut selvitystyön valmiuslain muuttamista varten. Selvitystyö aloitettiin jo ennen kuin koronatartunnat yleistyivät Suomessa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) korostaa, että valmiuslain muutoksia tehdään lähtökohtaisesti hybridi- ja kyberuhkiin varautumista silmällä pitäen.
Koronavirus tai siirtolaiskriisi eivät ole Henrikssonin mukaan lakihankkeen taustalla.
– Valmiuslaki tarvitaan, kun maa on todellisessa kriisissä, esimerkiksi sotilaallisen hyökkäyksen kohteena. Nyt selvitetään, onko olemassa hybridi- tai kyberhyökkäyksiä, jotka voivat olla niin laajakantoisia, että niitä pitäisi saada valmiuslakiin mukaan, Henriksson toteaa.
Myös tartuntatauti laissa mukana
Valmiuslain poikkeustilanteet kattavat nykyisin lähinnä sotilaallisen hyökkäyksen ja suuronnettomuuksien kaltaisia tilanteita. Myös vaarallinen tartuntatauti mainitaan perusteeksi poikkeusoloille.
Valmiuslain mahdollisia muutoksia aiotaan tehdä parlamentaarisesti eli myös oppositiopuolueita kuullen.
– Valmiuslain uudistaminen tarvitsee ainakin kaksi eduskuntaa, koska se pitää säätää perustuslain säätämässä järjestyksessä. Tähän tarvitaan laaja parlamentaarinen tuki, Henriksson sanoo.
Oikeusministerin mukaan valmiuslain mahdollisia muutoksia ei aiota säätää kiireellisinä eli nyt istuvan eduskunnan aikana. Perustuslaki edellyttää, että vasta seuraava eduskunta voi lakimuutoksen lopullisesti hyväksyä. Näin mahdolliset muutokset vievät vuosia.