Kreikan ja Ranskan joukot yhteisharjoituksissa Kreetalla – Ateenan ja Turkin välit kireällä kiisteltyjen aluevesien ja niiden luonnonvarojen takia

Kreikkalaiset ja ranskalaiset suorittivat sotaharjoituksia Kreetan lähistöllä.

Paikka ei ole sattumaa, sillä Kreetan lähivedet ovat yksi monista erimielisyyksien kohteista, kun Kreikka ja Turkki, ja useat muut Välimeren itäisen alueen maat haluavat hyödyntää meren pohjan alla olevia öljy- ja maakaasuesiintymiä.

Turkki lähetti tutkimusalus Oruç Reisin sota-alusten saattelemana Kreetan ja Kyproksen välisille vesille sen jälkeen, kun Kreikka ja Egypti sopivat maiden välisestä talousvyöhykkeestä Välimerellä.

Turkki sanoo tekevänsä koeporauksia alueella mahdollista myöhempää raaka-aineiden hyödyntämistä varten. Nato-maat Kreikka ja Turkki kiistelevät alueista tutkimusaluksen toimintavesillä.

Ranska vaatii pakotteita Turkille

Ranska on vaatinut EU:ta asettamaan Turkille pakotteita sen öljynetsimistoiminnan takia Kreikalle ja Kyprokselle kuuluvilla vesillä.

– Maamme ei uhkaa ketään, mutta sitä ei voi myöskään kiristää. Tehtäköön selväksi kaikille, että onnettomuuden vaara piilee siinä, kun niin monet asevoimat kerääntyvät pienelle alueelle, Kreikan ulkoministeri Kyriakos Mitsotakis  sanoi eilen.

Turkki puolestaan sanoo, ettei se toivo ”seikkailuja” alueella. Presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoo haluavansa ratkaista kiistan neuvotteluin. Hän kuitenkin nimeltä Ranskaa mainitsematta totesi, että Kreikkaa työnnetään ”vääriin askeliin”.

– Kenenkään ei pitäisi luulla itsestään liikoja. Haluan sanoa selvästi, ei kannata yrittää laittaa pystyyn showta, Erdogan sanoo uutistoimisto Reutersin mukaan.

Turkin ja Kreikan välit ovat usein jännittyneet historiallisista syistä. Tämänhetkinen tilanne huolestuttaa EU:ta myöten.

"Tilanne kärjistynein 25 vuoteen"

– Asteikolla yhdestä kymmeneen, sanoisin että jännitteet maiden välisissä suhteissa ovat seitsemän ja kahdeksan välissä, arvioi Kreikan kansainvälisten suhteiden instituutin johtaja Constantinos Filis brittiläiselle Guardian-lehdelle.

Filisin mukaan suhteet ovat kireimmillään 25 vuoteen.

Viime kuussa oli läheltä piti -tilanne, kun Turkki sanoi lähettävänsä Oruç Reis -aluksen aivan Turkin tuntumassa olevan Kastelorizon saaren lähelle. Maiden aluerajakiistat ulottuvat myös sinne.

Tarvittiin lopulta Saksan liittokanslerin Angela Merkelin väliintulo, ja Erdogan päätti olla lähettämättä laivaa liikkeelle.

Itäiseltä Välimereltä on löytynyt maakaasua useista kohdin, mikä on saanut alueen maat liikkeelle. Esimerkiksi Egyptin ja Israelin sanotaan pystyvän maakaasun omavaraisuuteen hyödyntäessään luonnonvaroja.

Turkilla ei ole tällä hetkellä juurikaan ystäviä Välimerellä.

Turkin ja Libyan taloussopimus herättää närää

Yksi poikkeus on mm. YK:n tunnustama Libyan kansallisen yhtenäisyyden hallitus Tripolissa. Sen kanssa Turkki sopi viime vuoden marraskuussa keskinäisestä erityistalousvyöhykkeestä, jolla on useita Kreikan saaria, kuten Kreeta.

Muun muassa EU ja Egypti pitävät sopimusta kansainvälisten sopimusten vastaisena. Mainittakoon, että Libyan konfliktissa Ranska tukee Tripolin hallitusta vastaan taistelevia, pahoja takaiskuja kärsineitä kenraali Khalifa Haftarin joukkoja.

Kiistanalaisia vesialueita on esimerkiksi myös kahtia jaetun Kyproksen ympärillä.

Saaren pohjois- ja länsipuolen vesialueista ovat napit vastakkain Kypros ja Turkki, ja sen pohjois- ja itäpuolen vesistä Kypros ja saaren turkkilainen pohjoisosa, jonka itsenäisyyden on tunnustanut vain Turkki.

Kreikka, Kypros ja Israel puolestaan sopivat tämän vuoden alussa EastMed-kaasuputkesta, jonka pitäisi olla valmis 2025.

Itäisen Välimeren kaasuputkihanke kiistelty

Noin 1 900 kilometriä pitkä putki kulkisi Leviathaniksi nimetyltä kaasukentältä, josta kiistelevät Israel ja Libanon, Kyproksen ja Kreetan kautta manner-Kreikkaan. Putki kulkee Turkin kannalta osin väärässä paikassa.

Välimeren tilanne kertoo, että kiistat öljystä ja maakaasusta eivät kadonneet minnekään, vaikka maailmalla kehitetään vaihtoehtoisia, kuten uusiutuvia, energiantuotantomuotoja.