Koululaisten vapaa-ajan lukeminen on katoamassa – heikkolukutaitoisten oppilaiden määrä kasvaa

Uusi lukukausi alkaa, ja oppilaiden lukutaidon heikkeneminen on jälleen tapetilla. Ilmiö on maailmanlaajuinen, mutta Suomessa sukupuolten välinen ero lukutaidossa on OECD-maiden suurin, ja heikkolukutaitoisten oppilaiden, erityisesti poikien, määrä kasvaa.

Asia nousi esiin Opetushallituksen mediatilaisuudessa torstaina.

– Vapaa-ajan lukeminen on ilmeisesti tukenut oppimista hyvin paljon, ja se on nyt katoamassa, sanoi opetusneuvos Minna Harmanen.

Opetushallitus nosti esiin kolme lukutaidon vaihtelun tekijää, joita se pitää erityisen tärkeänä: lukutaitoon luottaminen, oppilaan lukemiseen käyttämä aika koulun ulkopuolella ja oppilaan aktiivisuus lukea huvikseen. Opetushallitus on Harmasen mukaan käyttänyt viime aikoina viisi miljoonaa euroa opettajien täydennyskoulutukseen, joka liittyy lukutaidon opettamiseen.

Koulut eivät kuitenkaan voi tehdä määräänsä enempää, mikäli lapset eivät lue vapaa-ajallaan.

Lukutaidon romahduksesta ei silti voida puhua. Suomi oli kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa (Pirls 2021) sijalla neljä, mutta pisteet putosivat edellisestä arviosta jonkin verran. Suomi on siis yhä maailman kärkeä, mutta taidot heikkenevät, kuten muualla maailmassa.

Opetussuunnitelmissa puhutaan nykyisin monilukutaidosta, jolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Nuo taidot auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään.

Työtä tarvitaan, sillä muuten oppilaille jää puutteita ymmärtää tekstien eri sävyjä, eikä tekstejä osata lukea kriittisesti.

Lue myös: OAJ:n puheenjohtaja: Oppimisen taso laskussa suomalaisissa kouluissa – "Opettajapula on hälyttävä varhaiskasvatuksessa"

Rasismin vastainen työ jatkuu

Sosiaalisen median algoritmien syövereissä ja niiden suosittelemien sisältöjen äärellä kriittinen luenta ja niin sanottu uusmedioiden vastuullinen käyttö on entistä tärkeämpää. Tähän liittyy vahvasti myös oppilaitosten työ tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden hyväksi ja rasismia vastaan.

– Digitalisaatiossa ja laaja-alaisessa osaamisessa ylipäätään huomioidaan poikkileikkaavuus, ja siinä esimerkiksi juuri rasisminvastainen toiminta on hirveän tärkeää, sanoo Opetushallituksen kasvatuksen, koulutuksen ja osaamisen johtaja Jarkko Niiranen STT:lle.

Poikkileikkaavuudella Niiranen tarkoittaa, että tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys eivät ole vain yksi kirjaus opetussuunnitelmissa, vaan kaiken opetuksen poikkileikkaavia arvoja.

– Ne lähtevät opetussuunnitelmien yleisen osan arvoperusteista, mutta menevät aina oppiainetasolle asti.

Rasismi on ollut viime viikot suuren julkisen keskustelun alla muun muassa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) aiempien rasististien tekstien vuoksi. Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä mainitsi erikseen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen parissa tehtävän työn yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Jokainen lapsi, oppilas ja opiskelija on arvokas juuri sellaisena kuin hän on.

Opetushallitus julkaisi keskiviikkona myös kootusti kaiken rasismin vastaiseen työhön liittyvän, aiemmin tehdyn tukimateriaalin.

– Siitä jäi positiivinen huomio, että materiaalia on paljon ja eri kulmat on varsin hyvin katettu, Niiranen sanoo mutta myöntää, että kehitettävää on yhä.

– Rasismi ei ole ilmiönä stabiili, vaan se kehittyy ja muuttuu ajan myötä niin kuin muutkin ilmiöt. Meidän täytyy olla myös ajan hermolla ja miettiä, millä tavalla me aktiivisesti päivitämme rasismin vastaisia työkaluja.

Viimeksi viime keväänä Opetushallitus julkaisi asiaan liittyvää tukimateriaalia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajille.

– Siellä on ihan käytännön työkaluja siihen, kuinka näitä asioita voi käsitellä oppilaiden kanssa. Esimerkiksi tässä paketissa on paljon elementtejä, joita olisi helppo laajentaa myös perusopetukseen. Sitä ainakin voisimme tehdä.

Työ siis jatkuu.

Lue myös: Itä-Suomen yliopiston lehtori: Rasismia tulisi käsitellä kaikissa kouluissa

Kännykkäkiellosta ei haluta kategorista

Hallitusohjelmassa lukee, että hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.

Kännykkäkielto nousi esiin Opetushallituksen mediatilaisuudessa. Opetusneuvos ja juristi Laura Francke muistutti, että niin perusopetuksessa, lukiossa kuin ammatillisessa koulutuksessa voidaan jo nyt järjestyssäännöillä kieltää kännykän käyttö oppitunneilla. Lisäksi perusopetuksessa opettaja tai rehtori voi myös ottaa puhelimen kokonaan pois, mikäli oppilas häiritsee sillä opetusta tai oppimista.

Sen sijaan välitunneilla kännyköiden käyttöä ei voida kokonaan kieltää, koska välttämätön yhteydenpito esimerkiksi huoltajaan on varmistettava.

Lakimuutoksia tarvitaan, mikäli Suomeen halutaan koko koulupäivän kestävä kännykkäkielto, välitunnit mukaan lukien, tai jos puhelimet halutaan määrätä säilytykseen tiettyyn paikkaan, kuten kännykkäparkkiin.

Kännyköiden käytön kohdalla täytyy Francken mukaan muistaa, että ne ovat olennainen osa oppilaiden digitaalisen osaamisen kasvattamista. Kuinka taataan toisaalta oppimisrauha, toisaalta digitaalinen osaaminen?

Mikäli lainsäädäntöä muutetaan, Opetushallituksen mielestä on tärkeää, että opettajan päätöksellä kännykkää voidaan tarvittaessa edelleen käyttää oppimisessa ja opetuksessa.

Toiveena on, että niin kouluille kuin opettajille jää paikallista päätäntävaltaa asian suhteen, eli että lakiin ei kirjata liian kategorista kieltoa kännyköiden käytön osalta koulupäivän aikana.

Lue myös: OAJ: Hallitusohjelman työelämätavoitteet kauhistuttavat – "Lisäisivät työelämän turvattomuutta ja epävarmuutta entisestään"