Rasismin vastainen työ nostettiin erikseen esiin torstain mediatilaisuudessa.
Uusi lukukausi alkaa, ja oppilaiden lukutaidon heikkeneminen on jälleen tapetilla. Ilmiö on maailmanlaajuinen, mutta Suomessa sukupuolten välinen ero lukutaidossa on OECD-maiden suurin, ja heikkolukutaitoisten oppilaiden, erityisesti poikien, määrä kasvaa.
Asia nousi esiin Opetushallituksen mediatilaisuudessa torstaina.
– Vapaa-ajan lukeminen on ilmeisesti tukenut oppimista hyvin paljon, ja se on nyt katoamassa, sanoi opetusneuvos Minna Harmanen.
Opetushallitus nosti esiin kolme lukutaidon vaihtelun tekijää, joita se pitää erityisen tärkeänä: lukutaitoon luottaminen, oppilaan lukemiseen käyttämä aika koulun ulkopuolella ja oppilaan aktiivisuus lukea huvikseen. Opetushallitus on Harmasen mukaan käyttänyt viime aikoina viisi miljoonaa euroa opettajien täydennyskoulutukseen, joka liittyy lukutaidon opettamiseen.
Koulut eivät kuitenkaan voi tehdä määräänsä enempää, mikäli lapset eivät lue vapaa-ajallaan.
Lukutaidon romahduksesta ei silti voida puhua. Suomi oli kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa (Pirls 2021) sijalla neljä, mutta pisteet putosivat edellisestä arviosta jonkin verran. Suomi on siis yhä maailman kärkeä, mutta taidot heikkenevät, kuten muualla maailmassa.
Opetussuunnitelmissa puhutaan nykyisin monilukutaidosta, jolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Nuo taidot auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään.
