Suomen valtio on runsaasti velkaa myös kotimaisille tahoille ulkomaalaisten lisäksi. Kotimaisten sijoittajien osuus viimeisimmässä, elokuun lopulla liikkeeseen lasketussa kymmenen vuoden viitelainassa oli 17 prosenttia.
Suurempi osuus sijoittajista tuli vain Britanniasta, 28 prosenttia, sekä Benelux-maista ja Ranskasta, yhteensä 18 prosenttia. Saksalaisten, itävaltalaisten ja sveitsiläisten sijoittajien yhteenlaskettu osuus oli sama kuin suomalaisten sijoittajien.
– Jakauma on hyvin tyypillinen, kertoo Valtiokonttorin apulaisjohtaja Anu Sammallahti.
Eniten lainoja merkitsevät rahastot, pankit, keskuspankit ja muut instituutiot sekä eläkerahastot ja vakuutuslaitokset. Muiden sijoittajaryhmien osuus on vähäinen.
Sammallahden mukaan jonkin verran jakaumiin vaikuttaa se, miten pitkistä lainoista on kyse. Pidemmissä lainoissa eläkeyhtiöiden osuus saattaa olla suurempi.
Suomen valtionlainojen ostajiin ensiemissioista (lainojen liikkeellelaskemisesta) ei kuulu Euroopan keskuspankki, sillä EKP ei saa ostaa euromääräisiä velkakirjoja, kun niitä lasketaan liikkeelle.
Eurojärjestelmän keskuspankkien rahapoliittiset operaatiot tapahtuvat vain lainojen jälkimarkkinoilla, joilla velkakirjoja voi myydä eteenpäin.
Eurojärjestelmän ulkopuolisia keskuspankkeja ovat muun muassa Yhdysvaltain keskuspankki Fed, Englannin pankki ja Ruotsin keskuspankki.
Koronakriisi vaikuttanut yllättävän vähän
Sammallahti kertoo, että koronakriisi on vaikuttanut yllättävän vähän Suomen valtion lainanottoon. Sen sijaan pitemmällä sihdillä on näkyvissä muutoksia.