Hyvinvointialue voi myös onnistua palvelujen tuottamisessa, vaikka leikkaukset olisivat rajujakin
Outi Airola
87-vuotias Hanna Huhtala rientää rollaattorinsa kanssa heti keittiön työpöydän ääreen, kun pöydälle asetettu tabletti pärähtää soimaan. Sieltä soittaa uuden Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten etähoitoyksikön lähihoitaja. Näin tapahtuu muutaman kerran päivässä.
– Kyllä nämä soitot turvallisuutta tuovat. Saan siinä kertoa, jos on jotain hankaluuksia tai kipuja tai sairauksia ja sieltä saan ohjeita eteenpäin, kiittelee Huhtala.
Puhelu etenee lupsakasti. Onko syöty, onko ruokalähetys tullut, onko lääkkeet otettu, mitä Hanna aikoo tehdä… Tavanomaisia asioita, hyväntuulista rupattelua. Hanna Huhtalalla käy myös kerran viikossa kotisairaanhoitaja.
– Tämä on minusta oikein hyvä systeemi. Jopa parempi kuin se, että kodinhoitaja kävisi. En tiedä saako näin sanoa, mutta näin minusta tuntuu! tunnustaa Hanna.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue perustettiin viitisen vuotta sitten. Tuolloin sairaanhoitopiiri kuului Suomen kalleimpiin.
– Viidessä vuodessa olemme siirtyneet kalleimpien alueiden joukosta edullisimpiin hyvinvointialueihin, kertoo Soiten johtaja Minna Korkiakoski-Västi.
Leikkauksia on tehty: vuodepaikkoja vähennettiin 40 prosentilla, kotihoitoa lisättiin, etähoitoa kehitetty niin, että jo kymmenen prosenttia kotihoidosta tapahtuu etähoitona.
– Osa pitää etähoitoa hyvänä, kaikille se ei sovi. Useimmiten käytämme yhdistelmää, jossa on sekä kotikäyntejä että etähoitoa.
Osa ikäihmisistä pitää etähoidosta, koska kodinhoitajan tulo jännittää ja saa ihmiset miettimään, onko kodissa riittävän siistiä vierasta ihmistä varten. Kuvapuhelu on mieluisampi vaihtoehto.
– Osa taas vierastaa tablettia eikä halua teknisiä laitteita kotiinsa, koska ajattelee että niiden kautta valvotaan asukkaan elämää, tietää lähihoitaja Merja Malinen.
Hän istuu päivät koneen äärellä ja soittelee kymmenille asiakkailleen. Keskimäärin yhteen puheluun on varattu aikaa kymmenen minuuttia, mutta käytännössä kestot vaihtelevat tilanteesta riippuen.
– Kymmenessä minuutissakin ennättää jutella yllättävän paljon, tietää Malinen.
Kuvallinen puhelinyhteys on käyttäjälle helppo. Soittoon ei tarvitse vastata, yhteys avautuu automaattisesti muutaman soittokerran jälkeen. Mikäli soittokerroilla tulee ilmi terveyshuolia, kotihoidon asiakkailla on samoin kuin palvelukotien asukkailla mahdollisuus etälääkäriyhteyteen ympäri vuorokauden. Turvaranneke taas antaa mahdollisuuden hälyttää yöpartio paikalle, jos yöllä tulee ongelmia.
Uudet hyvinvointialueet kamppailevat leikkauslistojen ja riittämättömän rahoituksen turvin lähes joka puolella Suomea. Myös Keski-Pohjanmaalla käytiin kovaa keskustelua viisi vuotta sitten siitä, mitä palveluja karsitaan ja miten hommat hoidetaan entistä vähemmällä rahalla.
Terveysasemien karsinta oli pöydällä moneen kertaan ja palveluja onkin siirrelty ja järjestelty uusiksi. Viiden tuhannen asukkaan Koivuhaassa on oma terveyskeskus, jonka lopettamisesta keskusteltiin, mutta se toimii edelleen.
– Tämä on aivan erinomaisen hyvä paikka. Täältä saa aina apua eikä ole pitkiä jonoja, kiittelee odotushuoneessa vuoroaan odottava Keijo Wallin.
– Kaikki on pelannut tosi hyvin, todistaa myös Reijo Partanen.
Leikkausten lisäksi soteyhtymä päätti sijoittaa lapsiperheiden palveluun Oma lastensairaala toimii keskussairaalan yhteydessä ja ottaa vastaan päivystykseen tulevat lapsiperheet ympäri vuorokauden. Iso satsaus on tuottanut tulosta.
– Meidän hyvinvointialueen asiakkaista neljäsosa tulee oman alueen ulkopuolelta ja se on osin hyvin toimivan lastensairaalan ansiota, kertoo hyvinvointialuejohtaja Minna Korkiakoski-Västi.
Toimiva perusterveydenhuolto vähentää kalliimpia erikoissairaanhoidon kustannuksia ja nopea hoitoon pääsy on pitkän päälle edullinen vaihtoehto. Juuri nyt se on kallista, kun hyvinvointialueet ovat joutuneet kalliiden ostopalvelujen ja vuokralääkärien kierteeseen.
– Tämä ongelma on joka puolella, samoin inflaatio ja kohonneet kustannukset tuovat haasteita, tietää hyvinvointialuejohtaja.
Valittu tie on kuitenkin ollut oikea: satsaukset lapsiperheisiin ja liikkuvien palvelujen sekä etähoidon kasvattaminen.
– Vielä riittää tekemistä, mutta kuluneet vuodet ovat osoittaneet, että palveluja voidaan kehittää, vaikka leikkauksia on tehtävä, sanoo Korkiakoski-Västi.