Kotiin ei tulekaan kodinhoitaja vaan etähoitaja kuvapuhelun välityksellä – ikäihmiset, kuten Hanna, 87, yllättävän tyytyväisiä

– Osa pitää etähoitoa hyvänä, kaikille se ei sovi. Useimmiten käytämme yhdistelmää, jossa on sekä kotikäyntejä että etähoitoa.

Osa ikäihmisistä pitää etähoidosta, koska kodinhoitajan tulo jännittää ja saa ihmiset miettimään, onko kodissa riittävän siistiä vierasta ihmistä varten. Kuvapuhelu on mieluisampi vaihtoehto.

– Osa taas vierastaa tablettia eikä halua teknisiä laitteita kotiinsa, koska ajattelee että niiden kautta valvotaan asukkaan elämää, tietää lähihoitaja Merja Malinen.

Hän istuu päivät koneen äärellä ja soittelee kymmenille asiakkailleen. Keskimäärin yhteen puheluun on varattu aikaa kymmenen minuuttia, mutta käytännössä kestot vaihtelevat tilanteesta riippuen.

– Kymmenessä minuutissakin ennättää jutella yllättävän paljon, tietää Malinen.

Kuvallinen puhelinyhteys on käyttäjälle helppo. Soittoon ei tarvitse vastata, yhteys avautuu automaattisesti muutaman soittokerran jälkeen. Mikäli soittokerroilla tulee ilmi terveyshuolia, kotihoidon asiakkailla on samoin kuin palvelukotien asukkailla mahdollisuus etälääkäriyhteyteen ympäri vuorokauden. Turvaranneke taas antaa mahdollisuuden hälyttää yöpartio paikalle, jos yöllä tulee ongelmia.

Oma etähoitaja tulee tutuksi juttukaveriksi. Myös etälääkäri on kotihoidon asiakkaiden käytettävissä.

Leikkauksia ja investointeja

Uudet hyvinvointialueet kamppailevat leikkauslistojen ja riittämättömän rahoituksen turvin lähes joka puolella Suomea. Myös Keski-Pohjanmaalla käytiin kovaa keskustelua viisi vuotta sitten siitä, mitä palveluja karsitaan ja miten hommat hoidetaan entistä vähemmällä rahalla.

Terveysasemien karsinta oli pöydällä moneen kertaan ja palveluja onkin siirrelty ja järjestelty uusiksi. Viiden tuhannen asukkaan Koivuhaassa on oma terveyskeskus, jonka lopettamisesta keskusteltiin, mutta se toimii edelleen.

– Tämä on aivan erinomaisen hyvä paikka. Täältä saa aina apua eikä ole pitkiä jonoja, kiittelee odotushuoneessa vuoroaan odottava Keijo Wallin.

– Kaikki on pelannut tosi hyvin, todistaa myös Reijo Partanen.

Leikkausten lisäksi soteyhtymä päätti sijoittaa lapsiperheiden palveluun Oma lastensairaala toimii keskussairaalan yhteydessä ja ottaa vastaan päivystykseen tulevat lapsiperheet ympäri vuorokauden. Iso satsaus on tuottanut tulosta.

– Meidän hyvinvointialueen asiakkaista neljäsosa tulee oman alueen ulkopuolelta ja se on osin hyvin toimivan lastensairaalan ansiota, kertoo hyvinvointialuejohtaja Minna Korkiakoski-Västi.

Leikkausten lisäksi hyvinvointialueella on myös satsattu lapsiperheiden palveluihin. Oma lastensairaala on saanut paljon kehuja asukkailta.

Toimiva perusterveydenhuolto vähentää kalliimpia erikoissairaanhoidon kustannuksia ja nopea hoitoon pääsy on pitkän päälle edullinen vaihtoehto. Juuri nyt se on kallista, kun hyvinvointialueet ovat joutuneet kalliiden ostopalvelujen ja vuokralääkärien kierteeseen.

– Tämä ongelma on joka puolella, samoin inflaatio ja kohonneet kustannukset tuovat haasteita, tietää hyvinvointialuejohtaja.

Valittu tie on kuitenkin ollut oikea: satsaukset lapsiperheisiin ja liikkuvien palvelujen sekä etähoidon kasvattaminen. 

– Vielä riittää tekemistä, mutta kuluneet vuodet ovat osoittaneet, että palveluja voidaan kehittää, vaikka leikkauksia on tehtävä, sanoo Korkiakoski-Västi.