Poliisin tilastot eivät millään muotoa tue ajatusta turvattomuudesta. Poliisin tulostietojärjestelmän koko maan tilastojen mukaan asuntomurrot ovat vähentyneet tasaisesti vuodesta 2014. Sitä vanhemmat tilastot eivät ole vertailukelpoisia, sillä tilastointitapaa muutettiin vuoden 2014 alusta lukien.
Nykyisin tilastoidaan "luvatta tunkeutuen, asutut asunnot, vain törkeät varkaudet yrityksineen" ennen vuotta 2014 samaan ruutuun kirjattiin kaikki tapaukset, nyt siis vain törkeät, joten vuosien 2013 ja 2014 lukemien välillä on huima muutos.
Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2014 Suomessa tehtiin 2 676 törkeää varkautta tai sen yritystä asuttuun asuntoon luvatta tunkeutuen. Vuonna 2015 tapauksia oli 2 559, 2016 2 413 ja 2017 1 780. Tänä vuonna tammi-kesäkuussa tapauksia kirjattiin 951, mikä viittaa kokonaismäärän nousuun.
Turva-alalla tarkistetaan taustat
Aiemmin turva-alan yritykset olivat vartioimisliikkeitä, nykyään oikea termi on turvasuojausyritys. 1.1.2017 voimaan tulleen lainsäädäntömuutoksen myötä muuttui muukin kuin alan yritysten yleisnimitys, siksi tilastoja ei juuri kannata vertailla esimerkiksi sen selvittämiseksi, miten ala on kasvanut.
Laki erottelee toisistaan vartijat, turvasuojaajat ja järjestyksenvalvojat. Näiden kaikkien hyväksyntä on voimassa määräajan ja raukeaa, ellei sitä uusita. Poliisihallituksen tilastojen mukaan Suomessa on nykyään noin 16 000 vartijaa, 5 500 turvasuojaajaa ja 54 000 järjestyksenvalvojaa.
Turvasuojaajakortin haltijoille on tehty taustaselvitys. Selvitys tehdään uudestaan aina kortin uusimisen yhteydessä, ja kortin voi menettää kesken sen voimassaolon, jos ei enää täytä sen saamisen ehtoja.
Turvasuojaajakortti vaaditaan kaikilta hälytysjärjestelmien asentajilta sekä päivystäjiltä ja vartijoilta, jotka vastaavat hälytyksiin. Lain mukaan kortti on esitettävä, jos sitä kysyy esimerkiksi järjestelmän tilannut asiakas.
– Moni asiakas ei osaa pyytää asentajaa näyttämään turvasuojaajakorttiaan. Olisi hyvä jos sitä kysyttäisiin, sanoo yrittäjä M&M Kodinturva Oy:stä Turusta.